Vapaakauppa rakentaa rauhaa ja vakautta Iranissa

Kourallinen ihmisiä on kerääntynyt osoittamaan mieltään kongressikeskus Marinan eteen värikkäät banderollit liehuen. Alkamaisillaan on Iranin valtiollisen bisnesdelegaation vierailu Suomeen ja sisään hotelliin on kerääntynyt monisatapäinen yleisö niin iranilaisia kuin suomalaisiakin, innokkaita ostamaan, myymään ja tarttumaan avautuviin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Iranin yli 80 miljoonan hengen markkinat kiinnostavat nyt länsimaita. Esimerkiksi Ruotsin vienti Iraniin kasvoi pelkästään viime vuonna yli 15 prosenttia. Vaikka Suomessa kasvuluvut eivät vielä yllä aivan samalle tasolle, ovat yritykset heränneet mahdollisuuksiin ja tutustuvat nyt kilvan tähän eksoottiseen kauppakumppaniin.

Vaikka maan heikko ihmisoikeustilanne puhututtaa, uskoo moni sen kohentuvan, mikäli kauppasuhteet lännen kanssa tiivistyvät. Yritysten into yhteistyöhön voi toimia katalysaattorina koko iranilaisen yhteiskunnan tasapainottamisessa.

”Jos katsomme 30-vuoden aikasyklillä niitä maita, jotka ovat olleet mukana kansainvälisessä kaupassa ja vertaamme niihin, jotka ovat jääneet sen ulkopuolelle huomaamme, miten vapaakauppa hyödyttää yhteiskuntia”, toteaa tilaisuudessa puhunut entinen pääministeri Esko Aho.

Hänen mukaansa kauppa on paljon muutakin kuin taloutta – se on merkittävä osatekijä kestävän rauhan aikaansaamisessa ja köyhyyden torjumisessa. Vapaakaupan ansiosta myös teknologiset innovaatiot ja niiden tuoma kehitys pääsevät leviämään.

”Ilman vapaakauppaa sellaiset teknologia- ja elintasoloikat, joita olemme nähneet Kiinassa ja Intiassa, eivät olisi koskaan olleet mahdollisia”, hän toteaa ja jatkaa:

”Tämä usein unohtuu populismin aikakaudella, kun vapaakauppaa on helppo syyttää työpaikkojen katoamisesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että kadonneiden tilalle syntyy uusia, tuottavampia töitä.”
Vaurastuva Iran tarjoaa paljon mahdollisuuksia

Nyt kun ydinohjelmaan liittyneitä sanktioita on ryhdytty purkamaan, avautuu Iran jälleen kansainväliselle kaupalle. Maa on tunnettu öljy- ja kaasuntuotannostaan, mutta tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia paljon laajemmalti. Esimerkiksi terveydenhuoltoalalla Iran on alueen kärkimaa, ja voisi hyötyä paljon suomalaisesta osaamisesta. Iranissa on entuudestaan tasokas lääkärikoulutus, paljon erityisosaamista ja runsaasti kiinnostusta terveydenhoitoa kohtaan.

”Hammashuolto toteutuu meillä Suomessa esimerkillisesti. Miksi emme veisi tätä toimivaa mallia Iraniin?” ihmettelee Finpron aluepäällikkö Jukka Hahlanterä. Myös ICT-sektori ja cleantech ovat hänen mukaansa täynnä mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Lisäksi perinteiselle teollisuusosaamiselle kuten kaivosteollisuudelle löytyisi kysyntää.

”Iranissa on enemmän yliopistokoulutuksen saaneita ihmisiä kuin mitä Suomen väkiluku on yhteensä. Molemmissa maissa arvostetaan korkeaa koulutustasoa –  tästä on hyvä lähteä rakentamaan suhteita”, kommentoi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Ensimmäiset konkreettiset askeleet on jo otettu Suomen ja Iranin välisen yhteistyön aloittamiseksi, ja kauppakamari pyrkii nyt löytämään uusia tapoja yhteistyön ja kahdenvälisen kaupan helpottamiseksi.

”Olemme erittäin tyytyväisiä tähän uuteen tilanteeseen, jossa kauppasuhteilla on jälleen mahdollisuus kukoistaa. Näytetään maailmalle, mitä vapaakaupalla ja hyvillä suhteilla on mahdollista saada aikaiseksi”, Penttilä kiteyttää.

Penttilä, Aho ja Hahlanterä puhuivat Finnchamin järjestämässä Iran-seminaarissa Helsingissä 31.5.2016.