13.2.2020

Brexit vaikuttaa suomalaisten yritysten liiketoimintaan – kauppakamariverkoston merkitys korostuu

Brexit tulee vaikuttamaan suomalaisten yritysten liiketoimintaan Isossa-Britanniassa jo ensi vuonna. Kauppakamariverkostossa yritykset saavat tietoa muuttuneista olosuhteista, suhteiden ylläpidosta paikallisten kumppaneiden kanssa ja valmistautumisesta uusiin kaupan ehtoihin.

Keskuskauppakamari hallinnoi tällä hetkellä 18 kahden maan tai alueen välistä kauppayhdistystä. Uusimpina mukaan ovat liittyneet Ison-Britannian ja Australian kauppayhdistykset vuonna 2019.

Ison-Britannian kauppayhdistys on vanhin ja suurin Suomessa aktiivisesti toimiva kauppayhdistys, joka edustaa yli sataa kansainvälistä kauppaa tekevää yritystä. Suomalainen kauppakamari Lontoossa toimii kohdemaassa luontevana kumppanina. Näin FinnCham-verkosto tarjoaa tukea yrityksille sekä koti- että kohdemaassa.

”Suomen ja Ison-Britannian kahdenvälisiä suhteita on hyvä ylläpitää aktiivisesi ja tiivistää edelleen  brexitin siirtymäajalla”, sanoo  Keskuskauppakamarin asiantuntija, kauppayhdistysten pääsihteeri Jenni Isola.

”Siirtymävaiheen käynnistyttyä yrityksillä on yhä paljon kysymyksiä, jotka liittyvät tulevaan liiketoimintaan Isossa-Britanniassa. Kauppakamariverkostossa jaetaan tietoja ja kokemuksia ja saadaan konkreettista apua liiketoiminnan aloittamiseen ja toimimiseen kohdemaassa”, Isola kertoo.

”Säännöllinen keskustelu kohdemaassa toimivien yritysten ja organisaatioiden edustajien kanssa sekä kauppakamarien ja kauppayhdistysten asiantunteva ja jatkuva toiminta erityisesti muuttuvissa olosuhteissa auttavat yrityksiä minimoimaan liiketoiminnan häiriöt kriisiaikoina”, jatkaa Keskuskauppakamarin yhteyspäällikkö, kauppayhdistysten pääsihteeri Anne Hatanpää.

Lähes sata yritysjohtajaa kokoontui helmikuussa Ison-Britannian suurlähetystöön ensimmäiseen vuosittaiseen Keskuskauppakamarin hallinnoimien kauppayhdistysten verkostoitumistilaisuuteen, jota isännöi Britannian Suomen suurlähettiläs ja Finnish – British Trade Associationin hallituksen jäsen Tom Dodd.

”Vaurauden edistäminen on keskeinen osa suurlähettilään roolia. Tämä työ ei onnistu ilman FinnCham-verkoston kaltaisten ammattijärjestöjen apua ja tukea. Niiden tarjoamat paikalliset yhteydet ja tieto ovat elintärkeitä työllemme Ison-Britannian suurlähetystössä ja muissa Helsingin edustustoissa. Kaikkialla maailmassa näemme lisääntyneet mahdollisuudet, mutta myös lisääntyneet kaupanesteet. Vapaan ja reilun kaupan hyödyt voidaan hyödyntää ainoastaan tämänkaltaisten verkostojen työn avulla”, sanoo Dodd.

27.1.2020

Ajankohtaiskatsaus Brexit-tilanteeseen 27.1.20 (Valtioneuvoston kanslia)

BRITANNIAN EU-ERO

Erosopimus ja siirtymäkausi

EU:n ja Britannian välinen erosopimus tulee voimaan 1.2.2020. Erosopimuksella määrätään vuoden 2020 loppuun asti kestävästä siirtymäkaudesta, jonka aikana EU:n ja Britannian suhde jatkuu EU:n nykysäännöillä. Britannialla on edelleen EU:n jäsenvaltion oikeudet ja velvollisuudet. Ainoa merkittävä poikkeus on, että Britannia ei enää siirtymäkauden aikana osallistu EU:n päätöksentekoon, eikä EU:n elinten toimintaan. Siirtymäkauden aikana Britannia noudattaa siis edelleen EU:n perussopimuksia ja lainsäädäntöä. Se pysyy EU:n sisämarkkinoilla ja tulliliitossa. Esimerkiksi henkilöiden, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus jatkuu EU:n ja Britannian välillä siirtymäkauden päättymiseen saakka.

Erosopimus ei sisällä määräyksiä EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta. Sillä ainoastaan puretaan hallitusti kaikki Britannian EU-jäsenyyteen perustuva yhteistyö. Erosopimuksella turvataan esimerkiksi vain niiden EU:n ja Britannian kansalaisten asema ja oikeudet, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen ennen siirtymäkauden päättymistä.

EU:n ja Britannian uusi suhde on neuvoteltava ja saatettava voimaan siirtymäkauden, eli vuoden 2020 aikana, jokaisella alalla erikseen.

EU:n ja Britannian tuleva suhde

Britannian reunaehdoista johtuen tulevasta suhteesta tulee selvästi EU-jäsenyyttä etäisempi. Myös neuvotteluaikataulu on tiukka, sillä Britannian erosopimuksen hyväksymistä koskevan lain mukaan siirtymäkautta ei voida pidentää. On mahdollista, että joillakin aloilla pudotaan 1.1.2021 alkaen sopimuksettomaan suhteeseen. Erityisesti yritysten on syytä varautua tähän.

Kaupan osalta tuleva suhde tulee pohjautumaan vapaakauppasopimukseen. Vaikka saataisiin neuvoteltua kunniahimoinen vapaakauppasopimus, sen edut eivät vastaa EU:n sisämarkkinoiden etuja. Esteitä EU:n ja Britannian väliseen kauppaan tulee syntymään tulevasta sopimuksesta huolimatta 1.1.2020 alkaen. Kauppa voi olla täysin vapaata vain sisämarkkinoilla.

Tarkempaa tietoa tulevasta suhteesta annetaan mm. valtioneuvoston kanslian Tietoa brexitistä –verkkosivuilla, joita päivitetään neuvottelujen edetessä.


Lisätietoa:

https://vnk.fi/tietoa-brexitista

Lainsäädäntöneuvos Johannes Leppo, VNK, 0295160335, johannes.leppo( a ) vnk.fi
EU-erityisasiantuntija Silja Pasanen, VNK, 0295160402, silja.pasanen( a ) vnk.fi
Brexit/kauppapolitiikka-vastuuvirkamies Kristiina Kauppinen, UM, 0504382422, kristiina.kauppinen( a ) formin.fi

Valtioneuvoston kanslia järjestää maanantaina 27.1. klo 10 tiedotustilaisuuden, jossa kerrotaan erosopimuksesta ja tulevasta suhteesta. Paikan päälle on kutsuttu tiedotusvälineiden edustajat, mutta tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä sekä myöhemmin tallenteena osoitteessa vn.fi/live. 

Ohjelma:

  • Tilaisuuden avaus, EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, VNK
  • Erosopimus, siirtymäkausi ja tulevan suhteen neuvottelut
    Lainsäädäntöneuvos Johannes Leppo, VNK
  • Brexitin vaikutukset Britannian kansalaisiin Suomessa
    Johtava asiantuntija Jarmo Tiukkanen, SM
  • Mitä brexit tarkoittaa yritysten näkökulmasta?
    Brexit-vastuuvirkamies Kristiina Kauppinen, UM