Kun saapuu Kigaliin, Ruandaan, on ensisilmäyksellä vaikea uskoa olevansa Itä-Afrikassa. Kadut ovat kunnossa, jalkakäytävät ovat siistit ja yleisvaikutelma kymmeniä sokeritoppakukkuloita lukuun ottamatta eteläeurooppalainen. Kurinalaisuus näkyy, jopa kaikilla moottoripyöräilijöillä on kypärät. Mutta Afrikassa ja köyhässä kehitysmaassa ollaan.

Ruanda on noin 15 miljoonan asukkaan sisämaassa sijaitseva maa. Sen markkinat ovat suhteellisen pienet ja sen pitää kuljettaa kaikki tavarat joko lentorahtina tai naapurimaiden satamien kautta. Lähtökohdat kaupalliselle toiminnalle ja viennille eivät siis ole mairittelevat.

Ruanda onkin valinnut oman tiensä vaurastua. Maan johto on tiukasti presidentti Kagamen käsissä ja hän ohjaa myös maan talouden kehitystä. Oma mielipiteeni on, että Ruanda haluaa nähdä itsensä tulevaisuudessa Afrikan Dubaina. Se on kehittänyt itsensä yhdeksi Afrikan johtavaksi kokous- ja konferenssikaupungiksi. Sinne on rakennettu suuri kuivasatama, jonka kautta tavaroita viedään eri puolille Afrikkaa. Se on satsannut valtavasti innovaatioiden ja start up:en kehittämiseen ja muodostanut Kigaliiin hyvin aktiivinen start up-keskittymän. Sieltä löytyy Special Economic Zone ulkomaista tuotantoa varten. Se rakentaa suurta lentokenttää yhdessä Qatarin kanssa ja Qatar Airways on suuromistaja RwandAirissa. Kigalista tullee Itä-Afrikan lentoliikenteen keskus Dohan malliin.

Suomalaiset yritykset näkevät paljon potentiaalia Ruanda markkinoissa ja levittäytymisessä sen kautta muualle itäiseen ja eteläiseen Afrikkaan. Viime aikoina kaupallinen yhteistyö on ollut monille yrityksille kiinnostavaa. Suuri edistysaskel oli viimesyksyinen Ruandan ulkoministerin ja kaupallisen valtuuskunnan vierailu Suomeen. Sen aikana solmittiin uusia suhteita ja vahvistettiin vanhoja. Tarkoitus on tänä vuonna loppukeväästä järjestää vienninedistämismatka Ruandaan. Uutta pontta kaupallisille ponnisteluillemme antaa juuri nimitetty Suomen kunniakonsuli Ruandassa. Patience Mutesilla on vahva pankki- ja kaupallinen kokemus ja hän auttaa mielellään suomalaisia yrityksiä. Toinen hyvä tietolähde ja taho, jos apua tarvitaan, on maassa toimiva EU Business Chamber. Nairobin Business Finland –toimisto hoitaa Keniasta käsin myös Ruandan asioita.

Ruandan liiketoimintaympäristö on yksi Afrikan parhaista. Maailmanpankin Ease of Doing Business vertailussa vuonna 2020 se sijoittui sijalle 38 ollen monia EU-maitakin sijoituksissa korkeammalla ja toisella sijalla Afrikassa. Yrityksen perustaminen on maassa suhteellisen helppoa ja digitaalisia palveluita on tarjolla.

Ruandan talouden kehitys on ollut erittäin hyvä. Talous on kasvanut tasaisella 7%:n vuosivauhdilla. Korona koetteli Ruandankin taloutta. Ruandassa otettiin hei pandemian alusta lukien käyttöön kovat koronarajoitukset ulkonaliikkumiskieltoja myöten. Tällä hetkellä Ruanda on rokottanut väestöään kiitettävästi. Maassa on rokotteet 75%:lle väestöstä ja 53% väestöstä on tällä hetkellä saanut kaksi rokotetta. Ruandan talouden ennustetaan elpyvän koronasta nopeasti.

Mitä markkinoita Ruandassa voisi olla suomalaisille tavaroille ja palveluille? Lupaavilta näyttävät ainakin energiasektori, kaivosteollisuus, logistiikka-ala, maatalous ja ruokateollisuus sekä ICT ja digitalisaatio. Suomen Geologian tutkimuslaitoksella on pitkät perinteet Ruandassa ja Ilmatieteenlaitos on aloittelemassa yhteistyötä maan kanssa. Suomi tunnetaan Ruandassa maana, jossa on hyvä koulutus ja teknologian taso. Asennoituminen Suomea kohtaan on myönteinen ja sekä kaupalliset että diplomaattiset suhteemme ovat viime aikoina aktivoituneet. Ruanda on monille yrityksille tutkimisen arvoinen markkina.

Kirjoittanut,
Riitta Swan
Suomen suurlähettiläs Tansaniassa