9.4.2019

Turvallisuus edellä MENA-markkinoille

Turvallisuus edellä MENA-markkinoille

Toimiiko yrityksesi ulkomailla? Oletko joskus miettinyt, mitä hyötyä yrityksellesi voisi olla ulkomaan kauppayhdistyksen jäsenyydestä? Tuleeko vastaan usein kysymyksiä ulkomaankauppaan liittyen, joihin toivoisit löytäväsi nopeasti luotettavan vastauksen?

Yksi hyvin konkreettinen hyöty kauppayhdistyksen jäsenyydestä yritykselle on pääsy oikeisiin pöytiin. Huhtikuussa 20 yritysjohtajaa istui Keskuskauppakamarilla Suomalais-Arabialaisen kauppayhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä kuuntelemaan turvallisuuskatsausta ulkoministeriön turvallisuusyksikön neuvonantajalta Jere Peltoselta, jolla on noin 20-vuoden työkokemus Afrikan, Lähi-Idän ja Aasian turvallisuuden ja riskienhallinnan saralla. Kun ulkomaankauppaa tehdään naapurimaita pidemmälle ja toimitaan eri kulttuurien, poliittisten järjestelmien, ja ns. levottomien alueiden kanssa, on etukäteissuunnitteluun syytä käyttää riittävästi resursseja. Yrityksesi exit-plan on vähintään yhtä tärkeä kuin sen investointisuunnitelmakin, ja kohdemaan poliittiseen tilanteeseen ja kulttuuriin on perehdyttävä perinpohjaisesti.

Muutamaa päivää aiemmin Iranin Suomen suurlähetystön korkein virkamies keskusteli pyöreän pöydän ääressä Suomi-Iran kauppayhdistyksen tapaamisessa yritysjohtajien kanssa avoimesti kaupankäynnistä ja sen edistämisestä. Molemmat mainitut virkamiehet vakuuttavat, että liiketoiminta MENA-alueella kannattaa, kun tiedostaa riskit. Pääosin turvallisuusuhat eivät tällä hetkellä kohdistu erityisesti länsimaalaisiin.

Suomi on avaamassa Bagdadiin suurlähetystöä vuoden 2019 aikana, ja Marokkoon nimitettiin hiljattain Team Finland- koordinaattori. Tilannetta kannattaa Peltosen mielestä ennakoida pitkähköllä, noin 3-5 vuoden aikajänteellä, ja riskit kartoittaa monipuolisesti. Esimerkiksi eräiden alueen maiden nuorten työttömyysluvut voivat ennakoida yhdessä muiden tekijöiden kanssa jonkin asteisia levottomuuksia entisten lisäksi.

Keskuskauppakamari hallinnoi 15 kauppayhdistystä, joiden hallituksista ja jäsenistöstä löytyy satoja eri maiden asiantuntijoita ja useiden kymmenien vuosien kokemus liiketoiminnasta kohdemaissa. Pieni vuotuinen jäsenmaksu tuottaa itsensä moninkertaisesti takaisin yrityksen hyödyntäessä verkostoa tehokkaasti.

2.7.2018

Näkökulmia Iranin kauppaan – puheenjohtajan kynästä

Hukkuminen sakon uhalla kielletty

Yhdysvallat on päättänyt vetäytyä Iranin ydinohjemaa koskevasta JCPOA-sopimuksesta ja palauttaa käyttöön keskeyttämänsä toissijaiset pakotteet. Toissijaiset pakotteet ovat käytännössä lain muotoon kirjoitettuja uhkauksia siitä, että Yhdysvallat voi katkaista kaupalliset suhteet eurooppalaiseen viejään tai pankkiin, joka toimii laissa tarkoitetulla tavalla.

Toissijaisten pakotteiden uhka liittyy jatkossa (lyhyen siirtymäajan jälkeen) esimerkiksi merkittäviin liiketoimiin Iranin autoteollisuudessa ja laivanrakennusteollisuudessa. Vaikka toissijaisten pakotteiden kohteeksi joutumisen todennäköisyys on pieni, sen seuraukset olisivat käytännössä niin tuhoisat, että monet päättävät jättää riskin ottamatta ja lyödä hanskat tiskiin.

Tämä korpeaa Euroopan unionia ja sopimuksen neuvotelleita Ranskaa, Saksaa ja Britanniaa. EU katsoo, että sopimus on korvaamattoman hyödyllinen ja että Iran on noudattanut omia velvoitteitaan. Jos eurooppalaiset firmat katoavat Iranista, katoaa myös sopimuksesta Iranille koituva hyöty, eikä sen puolustaminen kansallisessa politiikassa ole enää mahdollista. Koko sopimus kaatuisi. Niinpä EU:n neuvosto on määrännyt komission toimiin, joilla eurooppalaiset houkuteltaisiin jäämään Iraniin.

Komission ehdottamista keinoista keskeinen on säätää niin sanottu antiboikottiasetus, jolla eurooppalaisia kiellettäisiin noudattamasta Yhdysvaltojen toissijaisia pakotteita. Jos niiden noudattamisesta jäisi kiinni, jäsenvaltio voisi määrätä sakon.

Suunnilleen yhtä hyödyllistä olisi taistella rikollisuutta vastaa kriminalisoimalla ryöstetyksi tuleminen tai huolehtia uimarantojen turvallisuudesta määräämällä sakot kaikille jotka hukkuvat.

Yksikään toissijaisten pakotteiden johdosta Iranin-liiketoiminnasta luopuva yritys ei muuta mieltään asetuksen johdosta, koska pakotteiden rikkomiseen liittyvät riskit ovat monta kokoluokkaa suurempia ja johtavat pahimmillaan konkurssiin. Käytännössä asetus loisikin vain yhden lisäriesan eurooppalaisille firmoille ilman, että mitään hyödyllistä saavuttaisiin.

Jos Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot todella haluaisivat suojella yrityksiä Yhdysvaltojen toissijaisilta pakotteilta, niiden tulisi ottaa kantaakseen tähän liittyviä riskejä. Komissio ehdottikin, että liiketoimien mahdollistamiseksi EIB ohjattaisiin rahoittamaan Iranin-kauppaa ja jäsenvaltioiden keskuspankit välittämään maksuja. Nämä keinot olisivatkin saattaneet auttaa – paitsi että EIB on vihjannut, että se ei voi ottaa riskiä toissijaisten pakotteiden rikkomisesta, sillä sekin on riippuvainen dollarirahoituksesta. Keskuspankit taas eivät ole reagoineet ehdotukseen millään tavoin.

Euroopan unioni katsoo, että sen ulko- ja turvallisuuspoliittisten etujen mukaista olisi, että eurooppalaiset käyvät jatkossakin Iranin-kauppaa. Suomalaisten pankkien ja viejien näkökulmasta kauppa on kuitenkin mielekästä vain, jos sen mahdollisuudet ylittävät siihen liittyvät riskit. Jos julkinen valta ei ryhdy konkreettisiin toimiin maksuliikenteen edellytysten turvaamiseksi, Iranin-kaupan riskit ja käytännön hankaluudet ovat useimmille suomalaisviejille ja erityisesti pk-yrityksille aivan liian suuria.

Sakoilla uhkaileminen on tällaisessa tilanteessa lapsellista kiukuttelua, joka ei hyödytä ketään.

Aleksi Pursiainen, Solid Plan Consulting – https://solidplan.fi

****

Kirjoittaja on pakotteisiin ja vientivalvontaan erikoistunut lakimies ja Suomi-Iran-kauppayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja

24.5.2017

Iranin talouden näkymät ja Suomen ja Iranin kaupallisen yhteistyön mahdollisuudet

Uutiset, 12.4.2017

Iranin ydinohjelmasopu mahdollisti Iranin paluun kansainvälisille markkinoille. Pakotevuosina Iranin teollisuuden suorituskyky laski ja infrastruktuuri jäi kehityksessä jälkeen. Pakotteiden poistuttua maahan odotettiin investointibuumia ja nopeaa talouskasvua, mutta alku on ollut verkkaisempi kuin iranilaiset olisivat toivoneet. Talouskasvun odotetaan olevan noin 4-5 % vuosina 2016 ja 2017.

Lupaavimmat yhteistyömahdollisuudet Suomen ja Iranin välillä ovat cleantechin ympäristöteknologia (erityisesti jäte- ja vesihuolto, waste-to-energy sekä kaivosteknologia), terveysteknologia, biotalouden metsäsektori, ICT-sektori sekä ja infra- ja rakennussektori. Myös suomalaisille maatalouskoneille ja -laitteille riittäisi Iranissa kysyntää. Tasavallan Presidentin Iranin vierailun yhteydessä lokakuussa 2016 solmittiin useita MoU (Memorandun of Understanding) sopimuksia ja erityisesti Energia-alan yhteistoimia on lähdetty viemään tarmokkaasti eteenpäin eri alaryhmissä.Vientimme Iraniin kasvoi vuonna 2015 106 % edellisvuoteen verrattuna reiluun 40 miljoonaan euroon. Vuoden 2016 vientimäärä kasvoi 78 miljoonaan euroon, joka vastaa n. 90% kasvua. Erityisen huomioitavaa on kuukausittainen kasvu toukokuusta 2016 eteenpäin. Trendi on voimakkaasti nouseva ja joulukuussa 2016 saavutimme lähes 10 miljoonan euron kuukausittaisen viennin.Tuontimme Iranista kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa oli hieman alle 3 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna se jäi noin 2,3 miljoonaan euroon.

Artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.finland.org.ir/public/default.aspx?contentid=360732&nodeid=39979&contentlan=1&culture=fi-FI

24.5.2017

Iranian Kish Island free economic zone

Information about Iranian Kish Island free economic zone – investment policy directions, facilities and privileges for direct foreign investment
English Version Kish Information

More information:
Ebrahim Mehraein
First Counsellor
Embassy of the Islamic Republic of Iran
Kulosaarentie 9
00570 Helsinki
Finland
Tel:+358-9-6869240

3.1.2017

Varovaista kauppaa Iraniin

Kauppapolitiikka 4/2016
Teksti: Riikka Harju

Iranin markkinoita kannattaa lähestyä, mutta riskit huolellisesti kartoittaen, neuvoo Jukka Kuusala Handelsbankenista.

Miksi Iranin kanssa kannattaa tehdä kauppaa ja mitkä ovat kiinnostavimmat sektorit suomalaisyrityksille Iranissa?
Iranin merkitys on kasvanut jo vuosikymmenten ajan Lähi-idän-kaupassa. Se on valtavan tärkeä markkina geopoliittisesti, mutta myös tietyille sektoreille Suomen elinkeinoelämässä. Tällä hetkellä Suomen telekommunikaatiosektori ja metsäteollisuus ovat erityisen relevantteja. Lisäksi terveysteknologia- ja elintarvikevienti ovat nousemassa ja alojen odotetaan kasvavan. Kaivos- ja konepajateollisuuden vienti alueelle puolestaan odottaa vielä omaa hetkeään.

Mitkä ovat keskeisiä ongelmia Iranin markkinoilla?
Keskeinen kysymys on see, saadaanko rahaliikenne varmasti toimimaan Iranin kanssa. Lämmin suositukseni onkin, että ennen kuin mitään sopimuksia laaditaan, tulee selvittää kaikki rahasiirtoihin liittyvät kysymykset.
Iranilaisilla on perinteinen näkemys siitä, kuinka kauppoja tulee viedä eteenpäin, ja näitä ajatuksia kannattaa testata ensin omilla pankeilla, mitä mieltä he asiasta ovat.
Viejällä tulisi edelleen olla myös hyvin tarkka tieto tavaran ostajasta, kaupan sidosryhmistä ja siitä, mihin käyttöön tuote lopulta päätyy. Selvitysvastuu on toimijoilla. Jos tämä ei toteudu, kauppaa ei synny.
On aihetta kiittää Team Finland -verkostoa, Finprota ja Suomen suurlähetystöä, joilla on aidosti auttava rooli näiden asioiden eteenpäin viemisessä ja yrityskentän tukemisessa. Presidentti Sauli Niinistön vierailu Iranissa antoi myös hyvän signaalin Iranin suuntaan: Suomi on vakavasti otettava kauppakumppani.

Artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan: https://kauppapolitiikka.fi/markkinat/varovaista-kauppaa-iraniin/

24.10.2016

Suomalaiselle Cleantech-osaamiselle kysyntää Iranissa

Edustustojen raportit, 21.9.2016

Irania koettelee monet ilmastonmuutoksen vauhdittamat ongelmat, joiden ratkaisussa suomalaisella Cleantech -osaamisella on monipuolisia mahdollisuuksia. Ratkaisuja kaivataan mm. vesihuoltosektorille, jätteidenkäsittelyyn sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Myös ilmanlaadun monitoroinnille ja ilmaa parantaville tekniikoille on kysyntää erityisesti saastuneessa pääkaupungissa Teheranissa.
Teheran on kasvava metropoli. Kuva: Suomen Teheranin suurlähetystö
Iranin ympäristöhaasteet

Alkuvuosi 2016 oli alustavien mittausten mukaan Iranissa kuumin koskaan samana ajankohtana mitattu ajanjakso. Iranin keskilämpötila oli vuoden ensimmäisinä kuukausina 1,5 astetta tavallista korkeampi. Maan eteläosissa on vallinnut ankara kuivuus jo vuosia, ja asiantuntijat uskovat Keski- ja Etelä-Iranissa lämpötilan nousevan pysyvästi 1.4-1.7 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Aavikoituminen, riittämättömät makean veden varannot ja veden saastuminen ovat muutamia Iranin keskeisimpiä ympäristöhaasteita. Ilmastonmuutos, jokien ylipatoaminen ja pintaveden väheneminen ovat osaltaan vauhdittaneet aavikoitumista ja lisänneet mm. terveysongelmia aiheuttavia hiekkamyrskyjä. Hiekkamyrskyt levittävät kuivuneiden vesistöjen suolaa laajoille alueille tehden maaperästä viljelyskelvotonta.

Vedensaannin vaikeutuminen on paikoin johtanut pohjavesivarantojen holtittomaan hyödyntämiseen. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70% Iranin pohjavedestä on käytetty. Akuuttiin vesipulaan vastaaminen onkin yksi Iranin suurimmista haasteista, ja toimivia vesihuolto-ratkaisuja tarvitaan niin kulutusveden turvaamiseksi kuin teollisuuden aloille, etenkin maanviljelykseen.

Artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.finland.org.ir/public/default.aspx?contentid=351830&nodeid=39979&culture=fi-FI

3.6.2016

Finland-Iran Business Forum was held in Helsinki on 31.5.

Finland Chamber of Commerce and in co-operation with Iran Chamber of Commerce, Industries, Mines & Agriculture and Team Finland organized the Finland-Iran Business Forum with theme “New Business Opportunities in Iran” on Tuesday 31st May 2016 in Helsinki.

H.E. Mr. Zarif, Minister of Foreign Affairs of I.R. Iran, visited Finland with a large business delegation. Business meetings took place during networking event – Speed Dating session with the Iranian companies.

Business Forum with ministerial keynote focused on new business opportunities in Iran.

Speaker presentations:
Mr. Jukka Hahlanterä, Head of Region, Finpro Fin-Iran Business Forum 2016v2_Hahlantera
Mr. Farhar Sharif, Deputy in International affairs, ICCIMA Iran New Era
Mr. Ali Niazi, Director, Business Relation Development, ICCIMA Green Economy and Iran-HiTech

3.6.2016

Vapaakauppa rakentaa rauhaa ja vakautta Iranissa

Kourallinen ihmisiä on kerääntynyt osoittamaan mieltään kongressikeskus Marinan eteen värikkäät banderollit liehuen. Alkamaisillaan on Iranin valtiollisen bisnesdelegaation vierailu Suomeen ja sisään hotelliin on kerääntynyt monisatapäinen yleisö niin iranilaisia kuin suomalaisiakin, innokkaita ostamaan, myymään ja tarttumaan avautuviin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Iranin yli 80 miljoonan hengen markkinat kiinnostavat nyt länsimaita. Esimerkiksi Ruotsin vienti Iraniin kasvoi pelkästään viime vuonna yli 15 prosenttia. Vaikka Suomessa kasvuluvut eivät vielä yllä aivan samalle tasolle, ovat yritykset heränneet mahdollisuuksiin ja tutustuvat nyt kilvan tähän eksoottiseen kauppakumppaniin.

Vaikka maan heikko ihmisoikeustilanne puhututtaa, uskoo moni sen kohentuvan, mikäli kauppasuhteet lännen kanssa tiivistyvät. Yritysten into yhteistyöhön voi toimia katalysaattorina koko iranilaisen yhteiskunnan tasapainottamisessa.

”Jos katsomme 30-vuoden aikasyklillä niitä maita, jotka ovat olleet mukana kansainvälisessä kaupassa ja vertaamme niihin, jotka ovat jääneet sen ulkopuolelle huomaamme, miten vapaakauppa hyödyttää yhteiskuntia”, toteaa tilaisuudessa puhunut entinen pääministeri Esko Aho.

Hänen mukaansa kauppa on paljon muutakin kuin taloutta – se on merkittävä osatekijä kestävän rauhan aikaansaamisessa ja köyhyyden torjumisessa. Vapaakaupan ansiosta myös teknologiset innovaatiot ja niiden tuoma kehitys pääsevät leviämään.

”Ilman vapaakauppaa sellaiset teknologia- ja elintasoloikat, joita olemme nähneet Kiinassa ja Intiassa, eivät olisi koskaan olleet mahdollisia”, hän toteaa ja jatkaa:

”Tämä usein unohtuu populismin aikakaudella, kun vapaakauppaa on helppo syyttää työpaikkojen katoamisesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että kadonneiden tilalle syntyy uusia, tuottavampia töitä.”
Vaurastuva Iran tarjoaa paljon mahdollisuuksia

Nyt kun ydinohjelmaan liittyneitä sanktioita on ryhdytty purkamaan, avautuu Iran jälleen kansainväliselle kaupalle. Maa on tunnettu öljy- ja kaasuntuotannostaan, mutta tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia paljon laajemmalti. Esimerkiksi terveydenhuoltoalalla Iran on alueen kärkimaa, ja voisi hyötyä paljon suomalaisesta osaamisesta. Iranissa on entuudestaan tasokas lääkärikoulutus, paljon erityisosaamista ja runsaasti kiinnostusta terveydenhoitoa kohtaan.

”Hammashuolto toteutuu meillä Suomessa esimerkillisesti. Miksi emme veisi tätä toimivaa mallia Iraniin?” ihmettelee Finpron aluepäällikkö Jukka Hahlanterä. Myös ICT-sektori ja cleantech ovat hänen mukaansa täynnä mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Lisäksi perinteiselle teollisuusosaamiselle kuten kaivosteollisuudelle löytyisi kysyntää.

”Iranissa on enemmän yliopistokoulutuksen saaneita ihmisiä kuin mitä Suomen väkiluku on yhteensä. Molemmissa maissa arvostetaan korkeaa koulutustasoa –  tästä on hyvä lähteä rakentamaan suhteita”, kommentoi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Ensimmäiset konkreettiset askeleet on jo otettu Suomen ja Iranin välisen yhteistyön aloittamiseksi, ja kauppakamari pyrkii nyt löytämään uusia tapoja yhteistyön ja kahdenvälisen kaupan helpottamiseksi.

”Olemme erittäin tyytyväisiä tähän uuteen tilanteeseen, jossa kauppasuhteilla on jälleen mahdollisuus kukoistaa. Näytetään maailmalle, mitä vapaakaupalla ja hyvillä suhteilla on mahdollista saada aikaiseksi”, Penttilä kiteyttää.

Penttilä, Aho ja Hahlanterä puhuivat Finnchamin järjestämässä Iran-seminaarissa Helsingissä 31.5.2016.