Afrikan valtiot ovat maailman nopeitten kehittyviä talouksia, mutta pandemia on paljastanut niissä kriisiherkkyyttä. Ongelmana on etenkin ollut pandemian aiheuttamat laskut raaka-aineiden hinnoissa, joista Afrikan taloudet ovat etenkin riippuvaisia. Kaikki ei ole kuitenkaan synkkää; Afrikan maat hakevat parempaa talouskehitystä ja lisääntyvää kauppaa uudesta vapaakauppa-alueesta. Afrikan mantereen vapaakauppa-alue (African Continental Free Trade Area, AfCFTA) tulee ratifiointien jälkeen kattamaan koko maanosan ja sisällyttämään 1,3 miljardia kuluttajaa ja 54 valtiota (ainoastaan Eritrea on jäämässä näillä näkymin pois sopimuksesta, koska Eritrea ei ole päässyt yhteisymmärrykseen Etiopian kanssa). Uusi vapaakauppa-alue muuttaisi Afrikan sisäisen kaupan kuvioita vähentämällä byrokratiaa, tulleja ja tullimuodollisuuksia. Sopimus poistaisi viidessä vuodessa 90 % tullitariffeista. Kaupankäynti uuden sopimuksen alaisuudessa alkaa 01.01.2020. Tämänlainen uudistus on merkittävä hanke Afrikan maiden taloudelliselle kehitykselle ja parantaisi Etelä-Afrikan ja Nigerian kaltaisten suurtalouksien lisäksi myös pienempien Afrikan maiden talouskehitystä. Sopimus edistää merkittävästi sääntöpohjaista ja kansainvälistä kaupantekoa.

Suomalaisten yritysten ei kannatta jättää tutkimatta Afrikkaa

Afrikka tulee jatkamaan nopeaa taloudellista kasvuaan myös pandemian jälkeen. Saharan eteläpuoleisen Afrikan talouden tulevaa roolia maailmassa on vaikeaa arvioida, mutta nopean talouskasvun, parantuvien elinolosuhteiden ja lisääntyvien ulkomaisten sijoitusten ja kaupankäynnin myötä, sen tulevaisuus näyttää kirkkaalta. Pohjois-Afrikan vakaita ja moderneja talouksia ei ole myöskään syytä unohtaa, sillä ne edustavat suurta osaa Afrikan taloudesta.

Vaikka koronaviruspandemian taloudelliset haittavaikutukset tulevat olemaan merkittäviä, ei suomalaisten yritysten kuitenkaan kannata lukea Afrikkaa pois liikesuunnitelmistaan. Afrikan nuori väestö ja kasvava keskiluokka tulevat olemaan yhä merkittävämmässä asemassa tulevaisuudessa. Suomalaisille yrityksille löytyy lukuisia mahdollisuuksia maanosasta yritysten omilla vahvuusalueilla, etenkin kiertotaloudessa, koulutuksessa, energiasektorilla, terveydenhuollon parissa, maa- ja metsätaloussektorilla ja kaivannaisteollisuudessa. Afrikan taloudellinen potentiaali on nytkin suuri, mutta vapaakauppasopimuksen myötä se tulee olemaan valtava. Olisi siis suuri virhe jättää tämä potentiaali hyödyntämättä. Suomalaiset yritykset voivat alkaa hyötymään Afrikan sisäisestä kaupasta yhä enenevissä määrin vapaakauppasopimuksen astuttua voimaan.

Verkostot yritysten tukena

Suomalaisten yritysten toimintaa Afrikassa auttavat yritysverkostot niin paikan päällä, kuin kotimaassakin. Kotimaassa kannattaa yritysten perehtyä Keskuskauppakamarin Afrikka -verkoston tarjoamiin tapahtumiin, ja itse maanosasta löytyy Finnish Business Council West Africa Ghanasta sekä Business Finlandin toimipisteet Etelä-Afrikassa, Keniassa, Marokossa ja Nigeriassa. Lisäksi Suomella on lukuisissa Afrikan maissa suurlähetystö. Suurlähetystöt ovat listattu ulkoministeriön verkkosivuille. Nyt on siis erinomainen aika lähteä laajentamaan ja kehittämään liiketoimintaa Afrikassa.

Frans Rötsä
Kirjoittaja on harjoittelija Keskuskauppakamarissa syyskuusta joulukuuhun 2020.