Dominikaaninen tasavalta on pinta-alaltaan ja asukasluvultaan Karibianmeren toiseksi suurin valtio. Se käsittää pääosin Hispaniolan saaren itäosan. Lännessä naapurina on Haitin valtio. Presidentti Danilo Medina ja Dominikaaninen vapautusryhmä sai toisen perättäisen vaalivoittonsa toukokuussa 2016 perustuslain uudistuksen jälkeen, mikä antoi presidentille mahdollisuuden toimia toisella toimikaudella. Dominikaanisen tasavallan talous on kasvanut viidestä seitsemään prosenttia vuosittain. Keskeisessä osassa ovat palvelut, erityisesti turismi, finanssipalvelut, telekommunikaatio ja kaivosteollisuus. Finnair avaa suorat reittilennot sekä Kuubaan ja Dominikaaniseen tasavaltaan ensi talvena.

Dominikaanisen tasavallan bruttokansantuote on kasvanut miltei yhtä nopeasti kuin Kiinan – miten tämä näkyy elinkeinoelämässä ja katukuvassa?

Hyvä talouskasvu on parantanut maan luottoluokitusta ja alentanut kansainvälisiä korkoja. Valtio saa nyt dollaripohjaista lainaa 5 – 6 prosentin koroilla. Muutama vuosi sitten korko oli 10 prosenttia. Tämä on laskenut yritysten ja yksityisten lainojen korkoja, jotka ovat tosin vieläkin paikallisissa pesoissa laskettuina melkoisen korkeita. Tämä tukee myös yksityistä kulutusta sekä yritysten mahdollisuuksia laajentaa toimintojaan entistä kohtuullisemmalla rahoituksella.

Parantuvan taloustilanteen voi olettaa alentavan lainojen korkoja vielä lisää ja lisäävän talouden aktiviteettejä. Minimipalkoja nostettiin äskettäin 20 prosentilla, mikä vauhdittaa yksityistä kulutusta. Muun muassa 3,5 miljoonan asukkaan Santo Domingossa tämä näkyy parantuneena katukuvana. Uusia liike- ja asuinrakennuksia on rakennettu ja moottoriteitä tehty.

Tunnemme Dominikaanisen tasavallan lomakohteena, mutta millä sektoreilla suomalaisilla yrityksillä olisi liiketoimintamahdollisuuksia maassa?

Energiasektorilla riittää tekemistä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voin mainita Wärtsilän hyvän aseman Dominikaanisessa tasavallassa. Jos vedettäisiin ”töpselit” irti kaikista Wärtsilän myymistä generaattoreista, sammuisivat valot samalla alueella, joka kattaa 40 – 45 prosenttia maasta.

Dominikaanisessa tasavallassa on kova tarve uusiutuvasta energiasta ja kiinnostus siihen. Laki 57-07 antaa uusiutuvan energian tuotteille monia helpotuksia tuontitulleista alkaen. Tuulta saarella on mittaustietojen mukaan paljon. Samoin  aurinkoisia tunteja aurinkopaneeleille on paljon. Edelleen sähkön kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, mikä tarkoittaa, että isoja ja pieniä varageneraattoreita on yrityksissä, kerrostaloissa, omakotitaloissa ja mökeillä. Sähkön varausakkujärjestelmät, joilla valot ja muut perusasiat toimivat ilman generaattoreita, ovat yleisiä.  Sähköverkkojen vaatima kunnostus ja siihen tarvittavat tuotteet ovat oma lukunsa. Työn alla on isohko kivihiilivoimalaitos, joka valmistuttuaan pienentää sähkön kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa. Poistaako voimalaitos tuon ongelman, onkin toinen kysymys, kun maan talous kasvaa vauhdilla.

Pasi Kapanen ja avovaimonsa Marilayn

Dominikaanisessa tasavallassa kasvaa kiinnostus ympäristöä kohtaan. Rannoille saapuvat turistit ovat tärkeä tulolähde. Luontomatkailu on nousemassa houkuttelemaan turisteja maahan perinteisen rantalomailun lisäksi. Paikalliset viljelijät tuottavat reilun kaupan tuotteita ja ovat menestyneet saamaan merkittäviä markkinaosuuksia niiden tuotannossa.

Uusiutuvaa energiaa käsittelevä laki tuli jo vuonna 2007 voimaan Dominikaanisessa tasavallassa, mikä on hyvä osoitus kiinnostuksesta vaalia ympäristöä. Hotellit haluavat erottua toisistaan ja korostaa ekologista toimintatapaa. Tähän liittyville tuotteille voisi löytyä kysyntää hotellikiinteistöjen omistajien sekä hotelleja pyörittävien ketjujen ja yrittäjien joukosta.

Vesi ja siihen liittyvät asiat ovat mahdollisuus alan yrityksille. Kunnallista viemäriverkostoa ei käytännössä ole. Esimerkiksi Suur-Santo Domingossa, jossa asuu reilut neljä miljoonaa asukasta, paikallinen vesilaitos ei ole toistaiseksi pysyt toimittamaan puhdistettua vettä asukkaille. Jäte- ja talousvesi sekä niihin liittyvät toiminnot ovat oma lisälukunsa.

Jätteiden käsittelyyn haetaan myös vastauksia Dominikaanisessa tasavallassa. Esimerkiksi Santo Domingon tärkeimmällä kaatopaikalla on meneillään orastava ympäristö­katastrofi. Ympäristö- ja terveys­ministeriö ovat haastaneet oikeuteen kaatopaikan pitäjän, jonka pitäisi pystyä vastaan­ottamaan noin 4500 tonnia jätettä päivittäin ja jonka kaatopaikka on ala-arvoisesti hoidettu.

Mineraaleja viedään noin 1,5 miljardin USD:n arvosta vuosittain, joten kaivosteollisuuskin on kiinnostava toimiala. Pääosan viennistä muodostaa kulta. Kullankaivajia on viisi ja muita kaivosyhtiöitä noin 50, isompia ja pienempiä. Uusien kaivausten aloittamisesta puhutaan.

Sairaanhoito hoituu valtionomisteisissa sairaaloissa ja yksityissairaaloissa sekä klinikoilla. On hyvin yleistä, että asukkailla on sairasvakuutus, jonka puitteissa voi käyttää yksityisklinikoiden ja yksityis- sairaaloiden palveluita. Tulotason noustessa kasvaa potentiaalisten yksityisen sairasvakuutuksien ottajien ja samalla laadukkaiden yksityisklinikoiden käyttäjien määrä. Samalla sairaalalaitteiden ja
-tarvikkeiden toimittajille avautuu liiketoimintamahdollisuuksia.

Päivittäistavarakaupassa toimii kuusi isompaa ketjua sekä villejä ja vapaita pienempiä supermar­ketteja. Alalla on myös lukematon määrä pieniä “colmadoja”, joissa myydään peruselintarvikkeita kahvion tai baarin yhteydessä ja useimmiten kotiintoimituksilla. Maassa on oma elintarvike­tuotan­toa, mutta melkoinen osa elintarvikkeista tuodaan muualta. Ketjut vaativat mielellään 60 ja jopa 90 päivän maksuajan, mikä on haaste, mikäli omalla maahantuojalla ei ole riittävästi omia pääomia rahoittaa pitkähköjä maksuaikoja. Ketjut tuovat myös itse tuotteita. Kasvava talous tuo ja kasvattaa lisää tarpeita koko ajan.

Miten suomalainen yritys löytäisi parhaiten liikekumppanin Dominikaanisessa tasavallassa?

Miten voi saada kontaktin sopiviin myyjiin tai maahantuojiin –  mieluiten alalla toimiviin tai alalle aikoviin?  Kuten Suomessakin niin Santo Domingossa kauppakamari on yksi kanava saada tietoa alan yrityksistä. Lisäksi on erilaisia alan etujärjestöjä, joihin voi olla yhteydessä. Kunniapää­konsulaatti auttaa aikansa ja mahdollisuuksiensa puitteissa. Suomalaissyntyisenä varapää­konsulina olen itse ehkä aktiivisemmin yhteydessä suomalaiseen bisnek­seen. Jos yritys/henkilö ottaa yhteyttä minuun, voimme keskustella, mitä voitaisiin tehdä agentin, myyjän tai maahantuojan löytämiseksi.

Mitä suomalaisten yritysten tulisi ottaa huomioon, mikäli haluavat viedä Dominikaaniseen tasavaltaan tai investoida sinne?

Myyjän tulisi mielellään puhua asiakkaan kieltä. Ehkä nuori tuotepäällikkö Santo Domingossa voi puhua hyvää englantia, mutta firman omistaja ja ehkä perustaja ei kieltä välttämättä puhu. Siinä on iso haaste, kun ottaa huomioon, että omistaja on ehkä kuitenkin se, joka tekee lopulta päätöksen.

Kun on alustavasti selvinnyt ja nähty, että tuotteella on myyntimahdollisuuksia, suosittelisin, että kaikki mahdolliset asian hoitamiseen käytettävissä olevat resurssit otetaan käyttöön parhaan mahdollisen myyjän, agentin tai maahantuojan löytämiseksi. Tämä hyvä löytö kertoo, mitä maassa pitää tehdä ja mitä tarvitaan, jotta kauppa käy.

Mikäli yritys on kiinnostunut investoimaan maahan, se voi saada monenlaisia etuja, joilla sijoittajia houkutellaan maahan. Zona franca -vapaakauppa-alueet on tarkoitettu tuotteiden kokoonpanoon tai tuotantoon. Näille alueille laitteet ja materiaalit voidaan tuoda ilman veroa. Osa tuotteista voidaan myydä näiltä alueilta Dominikaanisen tasavallan markkinoille ja loput viedä vapaasti maasta muihin maihin. Vapaakauppa-alue DR-Cafta helpottaa tavaran liikkumista alueen sisällä. Investoijille on tarjolla jopa nopeutettu ”residencia” eli asuinpaikka mielenkiitoisilla veroeduilla.

Voiko loman ja bisneksen yhdistää vieraillessa Dominikaanisessa tasavallassa? Miten se tapahtuisi parhaiten?

On erinomainen idea yhdistää matkaan loma, golf, rannat, aurinko, lepo, rento elämä sekä business. Tulija voi lähteä itse tutkimaan markkinoita ja saada niistä kuvan, miten jatkaa eteenpäin. Hän voi myös olla yhteydessä minuun ja voimme selvittää, mitä tulisi tehdä. Markkinoita on hyvä tutkia. Mallit on otettava mukaan. Usein tavataan kokeeksi muutama alalla toimiva yritys ja saadaan kuva siitä, miten asiaa kannattaa viedä eteenpäin. Markkinoita voidaan selvittää myös ennakkoon ja tavata jo mahdollisia asiakkaita/myyjiä/maahantuojia ensimmäisen loman aikana.

Henkilökohtaisesti suosisin Punta Canaa, jossa on upeat rannat ja rento rantaelämä. Puerto Plata on toinen mahdollisuus. Lennot ja hotellit voi varata yhdensuuntaisilla lennoilla, joita myydään pelkkinä menoina tai useampi kohde -valinnalla. Ensin matkataan Santo Domingoon, jossa hoidetaan bisnekset. Sieltä matka jatkuu Punta Canaan/Puerto Plataan, josta lennetään takaisin Suomeen.

Kontaktitiedot:
Pasi Kapanen pasi@kapanen.info, Dominikaaninen tasavalta, matkapuhelin +1 809 980 7274 (tässä whatsapp), puhelin kesällä 044 5272 638, skype: pasikapanen. Aikaero -6 h talvella.

Teksti: Varapääkonsuli Pasi Kapanen, Dominikaaninen tasavalta ja yhteyspäällikkö Anne Hatanpää, Keskuskauppakamari