Glasgow’n ilmastokokous COP26 oli käänteentekevä Indonesian ilmastopolitiikassa. Nyt maa on ottamassa proaktiivista roolia Kaakkois-Aasian vihreässä siirtymässä.

Indonesia on tunnettu tuhlailevasta luonnovarojen käytöstä ja välinpitämättömästä suhtautumisesta ilmastonmuutokseen ja ympäristönsuojeluun. Nyt se saa maistaa omaa lääkettään, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tässä ja nyt; helleaaltojen, metsäpalojen, myrskyjen ja muiden äärimmäisten luonnonilmiöiden ja ekosysteemihäiriöiden uhka on lisääntynyt.

Glaskow’n ilmastokokous vuonna 2021 oli käänteentekevä Indonesian ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa ja sen toimeenpanossa. Sen jälkeen se on ottanut ennakoivan lähestymistavan sellaisilla ilmastotoimiin merkittävästi vaikuttavilla aloilla kuin maa- ja metsätalous, energia ja liikenne sekä rahoitus.

Indonesian lähtökohtana on omien kansallisten intressien turvaaminen – ei niinkään ilmastonmuutoksen hillitseminen globaalisti. Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä on Indonesiassa perinteisesti pidetty osana pehmeää politiikkaa, mutta nyt ne ovat nousseet osaksi politiikan kovaa ydintä eli talous- ja turvallisuuspolitiikkaa. Lisäksi Indonesian G20-puheenjohtajuus vuonna 2022 lisäsi sen tarvetta toimia esimerkkinä koko globaalille etelälle, ja se toimi motiivina Indonesian politiikan muutoksessa.

Indonesian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka luo mahdollisuuksia suomalaisille ilmasto- ja ympäristöteknolgian ratkaisuille. Indonesia tarvitsee tukea strategiansa toteuttamiseen sekä taloudellisesti, että ennen kaikkea teknologisesti. Suomalaisen cleantechin ja siihen liittyvien palveluiden kysyntä tulee kasvamaan. Suomalaisyritysten kannattaisikin rohkeasti etsiä paikallisia alan yrityksiä ja toimijoita, ja samalla kartoittaa Indonesian monikerroksisesta hallinnosta ne tahot, joilla on budjetti- ja toimeenpanovalta.

Metsäkato pysäytetty – tietotaitoa metsien ennallistamiseen

Indonesia on tunnettu valtavista metsävaroistaan, mutta myös metsien tehottomasta käytöstä ja vuotuisista metsäpaloista, joiden vaikutukset ulottuvat kaikkialle Kaakkois-Aasiaan. Maassa on kolmanneksi eniten uhanalaisia sademetsiä Amazonin alueen ja Kongon altaan jälkeen.

Yksi suurimmista haasteista metsätaloudessa on metsäkato. Indonesia on maailman neljänneksi eniten metsiä hävittänyt maa. Metsäkadolla asiantuntijat tarkoittavat metsien pintakerroksen pysyvää tuhoutumista maankäyttöä muuttamalla eli metsähakkuilla. Tällä hetkellä Indonesian metsäkato on kuitenkin vähenemässä. Kun vuosien 2018-2019 välillä metsäkadon määrä oli 462 000 hehtaaria, vuotta myöhemmin se oli 115 000 hehtaaria. Vähennys oli 75 prosenttia.

COP26:ssa Indonesia sitoutui vähentämään metsien hävittämistä ja täyttämään sovitut tavoitteet metsäojitusten vähentämisestä, metsäkadon rajoittamisesta 6,8 prosenttiin ja 140 miljoonan hiilitonnin varastoimisesta 2030 mennessä.

Tavoitteiden toteuttamiseksi Indonesiassa tarvitaan teknologiaa ja osaamista esimerkiksi metsäpalojen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa, metsien ennallistamisessa ja metsäojitusten korjaamisessa sekä tehokkaassa metsänhoidossa.

Ruokaturva tavoitteena – teknologia avuksi

Indonesiassa maatalous kattaa lähes 40 prosenttia bruttokansantuotteesta ja sen ilmastovaikutukset ovat jättimäiset. On selvää, että 280-miljoonaisen väestön ruuantuotanto tarvitsee tehokkaampia ja ilmastokestävämpiä tuotantojärjestelmiä. COP26-tavoitteet vauhdittivatkin Indonesian toimia ruokaturvan, elintarviketurvallisuuden ja paikallisten viljelijöiden toimintaedellytysten parantamiseksi.

Esimerkiksi maaperän hoitokäytäntöjen ja viljelystekniikoiden kehittäminen ja lannoitteiden käytön optimointi sekä karjankasvatukseen liittyvien kasvihuonekaasujen vähentäminen teknologian avulla ovat tärkeitä paikallisten viljelijöiden toimintaedellytysten parantamiseksi. Ne ovat myös sosiaalisia kysymyksiä, jotka parantavat viljelijöiden terveyttä, turvallisuutta ja elämänlaatua.

Indonesian tavoitteena on lisätä kansallista ruokaturvaa ja poistaa aliravitsemus. Ruokaturvalla tarkoitetaan sitä, että ihmisillä on mahdollisuus saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteiden integroimista ruokajärjestelmään systemaattisesti, ja vääjäämättä myös maatalouden rakennemuutosta. Järjestelmätason muutoksissa Suomessa on paljon sellaista tietotaitoa, jota Indonesia voisi hyödyntää. Lisäksi teknologiaosaamisemme on huippuluokkaa ja sovellettavissa Indonesian olosuhteisiin.

Kivihiilen käyttö kortille – aurinkoenergiaa tilalle

Indonesia käyttää edelleen fossiilisia polttoaineita pääasiallisena (80%) energialähteenään – aivan kuten muutkin Kaakkois-Aasian maat. Noin 60 prosenttia fossiilisista polttoaineista on kivihiiltä.

COP26 vaikutti merkittävästi Indonesian energiapolitiikkaan ja se on suunnannut huomionsa uusiutuvaan energiantuotantoon ja vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Päästäkseen COP26-ilmastotavoitteisiin Indonesia on esimerkiksi sitoutunut nostamaan aurinkoenergian tuotantokapasiteetin Kaakkois-Aasian suurimmaksi. Tämä on huikea sitoumus, joka on vastaanotettu myönteisesti. Toinen painopiste on biopolttoaineiden käytön lisääminen.

Indonesia keskittyy myös energiankäytön tehostamiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen muun muassa säätelemällä energiamarkkinoita ja edellyttämällä teollisuutta käyttämään enemmän uusiutuvaa energiaa. Lisäksi se avittaa uusien, vihreiden teollisuusalojen ja -alueiden rakentamista eri puolille saaristovaltiota.

Samalla Indonesia on esittänyt kehittyneille maille, että ne osallistuisivat ilmasto- ja ympäristöohjelman rahoitukseen ja teknologiseen yhteistyöhön. Suomen vahvuus on puhtaan energian teknologiaosaamisessa, josta Indonesiassa on puutetta. Lisäksi Suomi on kiertotalouden ja jätehuollon edelläkävijä. Esimerkiksi Ämmänsuon kaatopaikan ratkaisut ovat todella kovaa hi-techiä, joille Indonesiassa on kysyntää ja tarvetta.

Liikenne saastuttaa – saastuttaja maksakoon

Liikenne ja logistiikka ovat suurimpia ilmansaasteiden ja hiilipäästöjen aiheuttajia Indonesiassa. Päästöttömän liikenteen edistäminen on ollut osa Indonesian pitkän aikavälin strategiaa ja tämän sitoumuksen se vahvisti uudelleen COP26:n jälkeen.

Maa on panostanut muun muassa sähköajoneuvojen, akkujen ja niiden komponenttien tuotantoon ja vauhdittanut kaupunkien joukkoliikenteen kehittämistä. Paremman joukkoliikenteen vaikukset tulevat näkymään eritoten moottoripyörien vähenemisessä, joiden arvioidaan kuluttavan 40 prosenttia energiasta.

Lisäksi maa on suunnitellut hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua, jonka avulla esimerkiksi kaupunkiliikenteen käyttäjät osallistuvat päästöjen kompensointiin. Monet kannattavat saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamista kaupunkiliikenteessä, mikä kertoo siitä, että kansalaiset ovat tietoisia päästöttömän liikenteen tarpeellisuudesta.

Suomalaisratkaisuille löytyy kysyntää esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämisprojekteissa ja liikenteen ja logistiikan kulunvalvontajärjestelmien rakentamisessa esimerkiksi satamissa.

Vihreä siirtymä maksaa – rikkaat maat apuun

Viimeisin, mutta ei vähäpätöisin, muutos on tapahtunut talouspolitiikassa, sillä vihreän siirtymän toteuttaminen vaatii erittäin suuria rahallisia panostuksia ja investointeja, joko itsenäisesti tai paikallisesti.

Tästä syystä Indonesia kehittyvänä maana on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia – ja 40 prosenttia, jos muut maat eli kehittyneet maat auttavat. Tämä osoittaa sen realismin, mitä käytettävissä olevilla varoilla on tehtävissä.

Vuonna 2022 Indonesia ohjasi ilmastonmuutoksen torjumiseen kansallista rahoitusta 7-11 prosenttia valtion budjetista, ja se oli silti vain osa tarvittavasta rahoituksesta. Tämän rahoitusvajeen kerääminen onkin osa muutosta Indonesian talouspolitiikassa. Rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen koko Kaakkois-Aasian alueelta, ei pelkästään Suomesta, sekä erilaisten rahoitusmallien hyödyntäminen on tärkeä osa rahoitusvajeen keräämisessä. Rahoituksen hankkiminen Kaakkois-Aasian alueelta on helpompaa ja vähemmän byrokraattista kuin Suomesta tai EU:sta.

Artikkeli perustuu Soedirmanin yliopiston kesäkuussa 2024 julkaistuun tutkimusraporttiin, jossa tohtori Tuomo Rautakivi oli jäsenenä arvioimassa Indonesian ilmastostrategian muutosta Glasgow’n ilmastokokouksen jälkeen: Transforming Indonesia’s Climate Strategy: Analyzing Policy Shifts and Global-Local Dynamics Post-COP 26 (https://doi.org/10.18196/jhi.v13i1.18020)

Teksti: Tuomo Rautakivi ja Tanja Harjuniemi

Lisätietoja:

Tohtori Tuomo Rautakivi, tuomo.rautakivi@gmail.com

Kansainvälistäjä Tanja Harjuniemi, tanja@sevenstonesindonesia.com