Indonesian presidentinvaalit ratkesivat ensimmäisellä kierroksella – valinnan uskotaan tuovan taloudellista jatkuvuutta
Indonesia pelkällä suuruuden ekonomiallaan tarjoaa paljon erilaisia bisnesmahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Maassa toimivat suomalaisyritykset korostavat oikean go-to-market-strategian valintaa markkinoiden avaamisessa.
Indonesiassa ystävänpäivänä 14.2.2024 järjestettyjen maailman suurimpien suorien presidentinvaalien voittajaksi julistettiin puolustusministeri Prabowo Subianto yli 59 prosentin kannatuksellaan. Tulos on vielä alustava.
Suomen Indonesian suurlähettiläs Pekka Kaihilahti kommentoi tuoreeltaan presidentinvaalien tulosta Suomi-Kaakkois-Aasia kauppayhdistyksen hybriditilaisuudessa 15.2.2024.
”Presidenttinä Prabowo tullee jatkamaan väistyvän presidentin Jokowin linjaa talouden kehittämisessä, jossa keskeistä on ollut talouskasvun vauhdittaminen ja työpaikkojen luominen houkuttelemalla ulkomaisia investointeja ja helpottamalla yritystoimintaa”, Kaihilahti arvioi.
Prabowon voiton heti ensimmäisellä kierroksella uskotaan vahvistavan maan talousnäkymiä ja ulkomaisia investointeja.
Suomalaisyritysten menestystarinoita Indonesiassa
Tilaisuudessa toimitusjohtaja Eetu Raudas kertoi, kuinka hän vuonna 2019 tuli ensi kertaa elämässään Indonesiaan mukanaan viiden tuhannen budjetti ja käytössään markkinadata, joka osoitti, että juuri Indonesia oli oikea paikka vaikuttajamarkkinoinnin kehittämiselle. Muutaman vuoden aikana hän on luonut StyleDoublerin, joka teki viime vuonna lähes neljän miljoonan euron liikevaihdon. Yrityksen kehittämä alusta on brändeille ja verkkokaupoille markkinointialusta ja sosiaalisen median vaikuttajille monetisointialusta. Raudaksen go-to-market-strategia perustuu oman yrityksen perustamiseen kohdemaassa.
Satavuotias valaistusratkaisuja toimittava Helvar on toiminut Indonesiassa jo parikymmentä vuotta ja toimittanut satoja ratkaisuja julkishallinnollisiin ja kaupallisiin rakennuksiin eri puolilla Indonesiaa. Nyt työn alla on uuden pääkaupungin Nusantaran rakennusprojekti. Helvarin menestys Indonesiassa perustuu luotettavaan, paikalliseen jakelijakumppaniin. Kumppanuuden kehittämisessä aluejohtaja Amalan Kanagaratman korosti Helvarin roolia markkinakysynnän luomisessa ja jakelijan roolia paikallisten markkinoiden tuntemuksessa.
Kaikelle, mikä on digitaalista, on kysyntää Indonesiassa
Business Finlandin erityisasiantuntija Nina Jacoby nosti Indonesian monista mahdollisuuksista erityisesti esille digitaalisen siirtymän ja siihen liittyvät ratkaisut. Maailman suurimman saaristovaltion yhteiskunnallisen kehityksen ja taloudellisen kasvun perustana ovat kattavat digiyhteydet ja toimivat digitaaliset palvelut.
Jacoby muistutti myös, että Indonesia nousi viime vuonna ylemmän keskitulotason maiden joukkoon, mikä tarkoittaa muutoksia muun muassa Finnpartnershipin rahoitukseen ja PIF-investointitukeen.
Uutena rahoitusinstrumenttina kehitys- ja investointiasiantuntija Minh Lam esitteli DevPlat-rahoituksen. Se on ulkoministeriön rahoittama lisätuki YK:n kestävän kehityksen mukaisten innovaatioiden ja bisnesmallien yhteiskehittämiseen kehittyvissä maissa.
Kauppayhdistysten jäsenyys kannattaa Suomessa ja Indonesiassa
Tilaisuuden järjestäjä Suomi-Kaakkois-Aasia kauppayhdistys täytti viime vuonna 30 vuotta. ”Yhdistyksemme tarkoitus on edistää jäsenyritysten kansainvälistymistä ja vientiponnisteluja, luoda bisnesverkostoja ja välittää markkinatietoa Suomen ja Kaakkois-Aasian välillä”, puheenjohtaja Jani Kaulo kertoi.
Kauppayhdistyksellä on yli 40 yritysjäsentä ja se toimii yhteistyössä Keskuskauppakamarin kanssa.
Indonesiassa vastaava yhdistys on Nordic Chamber of Commerce in Indonesia, joka kokoaa pohjoismaiset yritykset yhteistyöhön. Toimitusjohtaja Magnus Ramstad Dahl painotti NordChamin merkitystä erityisesti pienten ja keskisuurten etabloitumisessa Indonesiaan. NordCham tarjoaa bisnes- ja markkinatietoa ja kattavan suhdeverkoston pohjoismaisiin ja indonesialaisiin toimijoihin.
”Bisnesesittelyjä on tehty myös suomalaiseen tapaan saunanlauteilla”, Dahl keventää.
Lisätietoja: Puheenjohtaja Jani Kaulo
Teksti ja kuva: Tanja Harjuniemi