Yhä useammat suomalaisyritykset ovat kiinnostuneita avaamaan uusia markkinoita Aasian kehittyvissä maissa. Kehittyvien maiden kyky käydä kestävää kansainvälistä kauppaa on kuitenkin heikompi kehittyneisiin maihin verrattuna.

Mitä alhaisempi maan bruttokansantuloon perustuva tulotaso on, sitä kehittymättömämpi sen kauppajärjestelmä on käymään kansainvälistä kauppaa ja hallitsemaan talouskasvusta aiheutuvia talous-, yhteiskunta- ja ympäristövaikutuksia. Tämä käy ilmi maailman kilpailukykykeskuksen IMD:n kestävän kaupan indeksistä (Sustainable Trade Index STI 2024).

Kestävällä kaupalla tarkoitetaan kestävän kehityksen tavoitteiden integroimista kansainväliseen kaupankäyntiin ja taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien vaikutusten tasapainottamista kauppajärjestelmässä.

STI 2024 -vertailussa on mukana 30 Aasian ja Tyynenmeren valtiota ja siinä pisteytetään niiden kykyä käydä kansainvälistä kauppaa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Indeksi mittaa kunkin talouden ja sen kauppajärjestelmän kykyä luoda talouskasvua kansainvälisen kaupan avulla, edistää yhteiskunnallista kehitystä ja hallita talouskasvusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Indeksin avulla voidaan seurata kaupan ja kestävyyden välistä suhdetta ja tunnistaa talouksien heikkouksia ja vahvuuksia kestävän kehityksen kannalta.

Kehittyvän Aasian talousblokit kestävän kaupan kumppaneina

Vahvan talouskasvunsa ansiosta Aasian kehittyvät taloudet houkuttavat yha usempia suomalaisia yrityksiä ja rahoittajia avaamaan uusia markkinoita. Kiina-riskien kasvaessa Intian ja Kaakkois-Aasian vetovoima on kasvanut. Ensi vuonna Intian talouskasvun ennakoidaankin kasvavan huikeat 6,5 prosenttia ja koko Etelä-Aasian 6,2 prosenttia. Kaakkois-Aasian maiden kasvuodotus on 4,8 prosenttia, jonka suurista maista Filippiinit ja Vietnam pääsevät yli 6 prosentin kasvulukuihin ja Indonesia yli 5 prosenttiin.

Kun kehittyvän Aasian talousblokkeja verrataan kestävässä kaupassa keskenään, ASEAN-maat pärjäävät hyvin. Kymmenestä ASEAN-maasta seitsemän mahtuu TOP8-maiden joukkoon. Värisuoran rikkoo vain BRICS-ryhmään kuuluva Kiina, joka sijoittuu kuudenneksi. Intia, joka on sekä BRICS-maa että Etelä-Aasian talousmahti, sekä muut Etelä-Aasian maat sijoittuvat BOTTOM8-maiden joukkoon. Vertailussa on mukana 16 kehittyvän Aasian maata.

Taulukko 1: Kehittyvän Aasian TOP8 ja BOTTOM8 -maat kestävän kaupan vertailussa. Suluissa oleva luku kuvaa kokonaissijoitusta STI 2024 -vertailussa.

Taloudellinen kasvu

Kun maita tarkastellaan talouskasvun näkökulmasta ASEAN-maista kuusi mahtuu TOP8-maiden joukkoon. Värisuoran rikkovat Kiina, joka sijoittuu kakkoseksi ja Intia, joka sijoittuu kuudenneksi. Muut Etelä-Aasian maat sijoittuvat BOTTOM8-maiden joukkoon.

Kestävän talouskasvun indikaattoreita ovat vahvat makrotalousluvut, kuten korkea bruttokansantuotteen kasvu henkeä kohden, ulkomaisten suorien sijoitusten määrä ja valuuttakurssin vakaus sekä liiketoimintaympäristön toimivuus, kuten kaupan esteiden ja välillisten kustannusten vähäisyys, kotimaisen lainan määrä yksityiselle sektorille ja teknologinen infrastruktuuri ja innovaatiokyky.

Taulukko 2: Kehittyvän Aasian TOP8 ja BOTTOM8 -maat taloudellisessa kasvussa. Suluissa oleva luku kuvaa kokonaissijoitusta STI 2024 -vertailussa.

Yhteiskunnallinen kehitys

Yhteiskunnallisessa kehityksessä ASEAN-maista seitsemän mahtuu TOP8-maiden joukkoon. Värisuoran rikkoo vain Sri Lanka, joka sijoittuu viidenneksi. Muut Etelä-Aasian maat ja BRICS-maat sijoittuvat BOTTOM8-maiden joukkoon.

Kestävän yhteiskuntakehityksen indikaattoreita ovat muun muassa tuloerojen pienuus ja tasa-arvoinen talouskehitys, työnormien laajuus ja lapsi- ja pakkotyövoiman käytön vähäisyys sekä koulutustaso.

Taulukko 3: Kehittyvän Aasian TOP8 ja BOTTOM8 -maat yhteiskunnallisessa kehityksessä. Suluissa oleva luku kuvaa kokonaissijoitusta STI 2024 -vertailussa.

Ympäristövaikutusten hallinta

Luonnonvarojen kestävässä käytössä ja talouskasvusta aiheutuvien ympäristövaikutusten hallinnassa ASEAN-maat pitävät TOP8-kärkisijoja. Kiina löytyy sijalta yhdeksän ja Intia on kolmanneksi viimeinen.

Ympäristöindikaattoreita ovat muun muassa luonnonvarojen käytön osuus viennistä, ilman ja veden pilaantuminen, uusiutuvan energian osuus, hiilipäästöt ja ekologinen jalanjälki henkeä kohden sekä ympäristönormien laajuus.

Taulukko 4: Kehittyvän Aasian TOP8 ja BOTTOM8 -maat ympäristövaikutusten hallinnassa. Suluissa oleva luku kuvaa kokonaissijoitusta STI 2024 -vertailussa.

Kestävän kaupan vertailu tunnistaa kehittyvien markkinoiden riskit ja mahdollisuudet

Vaikka kehittyvä Aasia tarjoaa markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille, uusien markkinoiden avaaminen kehittyvissä maissa saattaa arveluttaa yrityspäättäjiä. Kestävän kaupan vertailu auttaa tunnistamaan kehittyviin markkinoihin liittyvät kestävyysriskit ja mahdollisuudet. Se kertoo esimerkiksi kohdemaan kaupan esteiden ja luottoriskien mahdollisuudesta, internetyhteyksien tasosta sekä korruption ja lapsi- ja pakkotyövoiman esiintyvyydestä. Makrotasolla se kertoo esimerkiksi talousnäkymistä, poliittisista riskeistä, työvoiman osaamisesta ja ympäristön tilasta.

Teksti: Tanja Harjuniemi

Kirjoittaja on kansainvälistäjä ja taloustoimittaja, joka on yli 11 vuoden ajan perehtynyt Kaakkois-Aasian taloudelliseen kasvuun ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Hänen kotipaikkansa on Suomi, tukikohtansa Indonesia ja työmaansa koko Kaakkois-Aasia. Kestävällä kaupalla maailma reilummaksi – Kaakkois-Aasian maiden kestävän kaupan maakuvat -selvityksen hän on tehnyt Jokesin ja KSR:n apurahoilla.