Meksikossa talous kasvaa uudistusten vauhdittamana. Chilen luotettavassa liiketoimintaympäristössä suomalaisten yritysten on verrattain helppo toimia. Perun pääkaupungissa Limassa luomuruoka, superfoodit sekä kuntoilu ja terveys ovat näyttävästi esillä. Kolumbian turvallisuustilanne on parantunut, ja maa tarjoaa lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen talouksien odotetaan supistuvan hieman tänä vuonna, mutta IMF ennustaa 1,6 prosentin talouskasvua vuonna 2017. Brasilia ja Argentiina ovat kohdanneet suuria vaikeuksia, ja Venezuela on romahduskunnossa, mutta Keski-Amerikan maat Meksiko, Panama, Nicaragua ja Costa Rica saavuttavat talouskasvun. Maailman talouden kasvava epävarmuus heijastuu Latinalaiseen Amerikkaan. Maat tarvitsevat investointeja ja rakenteellisia uudistuksia talouskasvun edistämiseksi.

Suhteiden ja verkostojen luominen on erityisen tärkeää Latinalaisessa Amerikassa. Läsnäoloa ja hyviä neuvottelutaitoja arvostetaan. Korruptio hankaloittaa yritysten toimintaan kaikkialla lukuun ottamatta Chileä. Espanjan kieli helpottaa kanssakäymistä Latinalaisessa Amerikassa. Alueen maat ovat aktiivisia solmiman vapaakauppasopimuksia ja etsivät investoijia ja kauppakumppaneita eri puolilta maailmaa. Huumeet ja väkivalta aiheuttavat ongelmia. Köyhyydestä pyritään pääsemään eroon.

Yritysystävällinen Chile on ponnahduslauta Latinalaisen Amerikan markkinoille

Chile on poliittisesti vakaa maa, joka harjoittaa johdonmukaista talouspolitiikkaa. Chile on tunnettu yritysystävällisyydestä. Maa on ponnahduslauta Latinalaisen Amerikan markkinoille. Chile on vapaakaupan edelläkävijä, joka on solminut 22 vapaakauppasopimusta 60. maan kanssa.

Suomi vie Chileen lähinnä kaivos- ja metsäteollisuuden koneita ja kalustoa. Tulevaisuuden aloja ovat cleantech-, energia-, innovaatio- ja opetusalat. Suomalaiset pitävät Chilen liiketoimintaympäristöä varsin selkeänä ja helppona. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja se, ettei asioita saa hoidettua aina englannin kielellä, tuovat haasteita yritysten toimintaan. Yritysten on hyvä muistaa, että chileläiset suosivat kirjallisia sopimuksia ja että verkostojen luominen on huomattavasti tärkeämpää Chilessä kuin Suomessa.

Kolumbia sijoittaa voimakkaasti koulutukseen ja sähköisiin palveluihin

coffee-1154324_1920

Kolumbia on väkiluvultaan Latinalaisen Amerikan 3. suurin maa ja 4. suurin talous. Kolumbian talous kasvaa edelleen 2 – 3 prosenttia vuodessa. Tosin maan valuutan peson on annettu devalvoitua. Devalvoituminen on nostanut inflaatiota, minkä seurauksena keskuspankki on joutunut nostamaan korkotasoa. Talouskasvun hidastuminen ja vientitulojen pienentyminen ovat hidastaneet infrastruktuurihankkeiden aloittamista. Samalla yritysostot ovat tulleet entistä halvemmiksi hintojen alentuessa ja uusille alihankkijoille on jäänyt enemmän aikaa päästä mukaan infrastruktuurihankkeisiin.

Kolumbiassa on meneillään suuri infrastruktuurin rakennusohjelma. Nykyisen presidentin kahden hallituksen kaudella (2012 – 2018) aikana on tavoitteena kolminkertaistaa käytettävissä olevien rautateiden pituus ja kaksinkertaistaa maan satamien kapasiteetti. Kolumbiassa on myös runsaasti kaupallisesti hyödynnettävää metsä. Maa sijoittaa voimakkaasti koulutukseen ja sähköisiin palveluihin. Turvallisuus­tilanne on parantunut ratkaisevasti 2000-luvulla.

Uudistusten Meksiko kasvaa vauhdilla

flag-815077_1920

Pinta-alaltaan yli kuusi kertaa Suomea suurempi Meksiko, on ostovoimapariteetilla mitattuna maailman 11. suurin talous. Sen ennustetaan nousevan 10. suurimman talouden joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Nuorison osuus väestöstä on huomattava. Keskiluokka on ostovoimainen ja suuri. Meksikon suunnitelluista 11. suuresta uudistuksesta valtaosa on toteutettu. Meksikolla on hyvät yhteydet kaikkialle maailmaan. Satamat sijaitsevat Tyynenmeren ja Karibianmeren molemmin puolin. Maassa on useita lentokenttiä.

Öljyn, kaasun ja sähkön tuotanto on avattu kilpailulle. Myös uusiutuva energia on uudistusten piirissä. Tietoliikenneyhteydet, internet ja mobiilipuhelut ovat perinteisesti olleet kalliita Meksikossa. Sektorin liberalisointi on laskenut hintoja viidenneksen. Meksikon näkymät ovat myönteiset, mikäli uudistukset toimeenpannaan täysimääräisesti. Energia-, telekom- ja opetussektorit sekä uusina aloina terveys- ja hyvinvointialat tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Monimuotoinen Peru odottaa talouden piristyvän

Peru tunnetaan erityisesti Machu Picchusta ja inkakulttuurista. Maa voidaan jakaa karkeasti kolmeen kulttuurilliseen ja maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat vuoristo, rannikko ja viidakko eli sademetsä. Perulaisten ostovoima ja kulutus ovat kasvussa. Uusia ostoskeskuksia rakennetaan jatkuvasti. Lisäksi Perussa järjestetään vuosittain suuria kansainvälisiä kokouksia ja konferensseja.

Perulaiset ovat entistä optimistisempia ja odottavat talouden kasvavan toista vuotta kestäneen taantuman jälkeen. Peru pyrkii kehittämään maataloutta, tekstiiliteollisuutta ja turismia, jotta talous monipuolistuisi. Perinteisten vientituotteiden lisäksi kulutustavarat, matkailu, teknologia- ja peliteollisuus sekä terveys- ja hoitoala tarjoavat suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia. Pääkaupunki Limassa erityistä huomiota saavat luomuruoka, superfoodit sekä kuntoilu ja terveys.

fote483
Vasemmalta: Va. Asiainhoitaja Hannu Ripatti, Suomen yhteystoimisto Bogota, Kolumbia, Suurlähettiläs Mika Koskinen, Peru, Suurlähettiläs Mika-Markus Leinonen, Chile ja Yksikön päällikkö, Ari Mäki, Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö, Ulkoministeriö. Edessä: Suurlähettiläs Roy Eriksson, Meksiko

Suomen Latinalaisessa Amerikassa toimivat suurlähettiläät sekä Finnvera Oyj:n Latinalaisen Amerikan osastopäällikkö esitelmöivät 29. – 31.8.2016 Turussa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Lahdessa. Tilaisuuksien järjestäjinä olivat Oulun, Turun ja Tampereen kauppakamarit, Suomalais-Latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys (Helsinki), WTC Turku, Oulun kaupunki ja Ladec (Lahti).

Esitykset löydät klikkaamalla sukunimeä:

Yksikön päällikkö, Mäki Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö

Suurlähettiläs Roy Eriksson, Meksiko

Suurlähettiläs Mika Koskinen, Peru

Suurlähettiläs Mika-Markus Leinonen, Chile

Va. Asiainhoitaja, Hannu Ripatti, Suomen yhteystoimisto Bogota, Kolumbia

Mika Relander, Aluepäällikkö, Latinalainen Amerikka, Finnvera Oyj

Kirjoittaja: Anne Hatanpää, yhteyspäällikkö, Keskuskauppakamari