Kiinassa innovoidaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin missään. Halvat rekisteröintimaksut, runsaat tukiaiset ja valtion asettamat tavoitteet ruuhkauttavat virastot ja edistävät keinottelua. Päätähuimaavia lukuja voi tarkastella myös Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan kontekstissa, sanoo Kolsterin toimitusjohtaja ja Suomi-Kiina-kauppayhdistyksen puheenjohtaja Timo Helosuo blogissaan.

Kiinalaisten aktiivisuus ja motivaatio innovointiin ja IPR-suojaukseen ovat historiallisen korkealla. Vuonna 2019 Kiinan viranomaiset vastaanottivat 7.8 miljoonaa tavaramerkki- ja 1.5 miljoonaa hyödyllisyysmallihakemusta, jotka muodostivat miltei puolet koko maailman hakemusten kokonaismäärästä.

Tahti ei tule hidastumaan, sillä yksi maan seuraavan viisivuotissuunnitelman kulmakivistä ovat innovaatiot ja IPR. Koska Kiina liittyi IPR-maailmaan huomattavan myöhään vasta 1980-luvulla, maa kirii muita kiinni suojaamalla innovaatioitaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Vauhdikkuus innovoinnissa sekä yhteiskunnan kasvattamisessa ja kehittämisessä aiheuttaa globaalia kitinää Kiinan rajojen ulkopuolella. 

United States Patent and Trademark Office:n (USPTO) tuore raportti kritisoi Kiinan tavaramerkki- ja patenttirekisteröintiä manipuloiduksi. Määriin vaikuttavat viranomaisten yrityksille asettamat patentointivaatimukset, tukiaiset, vilpillisessä mielessä tehdyt rekisteröinnit sekä varmuuden vuoksi rekisteröidyt tavaramerkkihakemukset. Suomesta tarkasteltuna kannattaa kuitenkin pohtia myös, mitä on USA:n patenttiviranomaisten kritiikin taustalla.

Tukiaisia, trollausta ja tavaramerkkikaappareita 

Kiina tarjoaa paikallisille yrityksille IPR-suojaukseen yli 70 erilaista tukiaista, jotka usein ylittävät hakemuksen kokonaiskustannukset. Maata kritisoidaan tukiaisista, mutta niitä on muuallakin, myös Suomessa: ELY-keskukset, Business Finland ja koronaelvytyspaketit myöntävät rahaa nimenomaan yrityksille, jotka kehittävät ja suojaavat keksintöjä. 

Kiinassa valtion asettamien tavoitteiden, tukien ja matalien rekisteröintikustannusten yhteisvaikutus johtaa kuitenkin siihen, että suojaa haetaan ohi aidon tarpeen. Suojauksen perusidea eli liiketoiminnan harjoittaminen suojattavia elementtejä omaavalla tuotteella jää helposti julkisen rahan avulla tapahtuvan keinottelun ja trollauksen jalkoihin, kun IP-oikeuksia ostetaan ja myydään kuin osakkeita. 

Tavaramerkkikaappaus on jo oma teollisuudenalansa Kiinassa. Kaapparit kaappaavat myös ulkomaisten yritysten brändejä ja tavaramerkkejä ja vaativat rahaa niiden palauttamisesta. 

Toimintaympäristön ennakoimattomuus johtaa varmuuden vuoksi tehtyihin turhiin tavaramerkkihakemuksiin, joilla pyritään estämään merkin menettäminen tulevaisuudessa. 

Toisaalta on muistettava, että kun toimintatavat kehittyvät Kiinassa lähemmäs länsimaista mallia, myös vilpillinen toiminta vähenee. 

Kauppasodan valossa USPTO on tarkoitushakuinen toimija 

Innovaatiot ovat keskeinen elementti myös Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä kauppasodassa. Innovoinnista ja uusista teknologioista syntyvä vauraus kiristää maiden keskinäistä kilpailua.

Viimeistään Made in China 2025 -suunnitelma osoitti, että Kiina harppoo tosissaan kohti maailman kärkeä, ja vuonna 2019 Kiina ohittikin Yhdysvallat patenttirekisteröintien määrässä. Kiinan melko tuore tarve systemaattiseen patentointiin ja oman tilan varaamiseen innovaatiomaailmassa palvelee USA-narratiivia, jossa Kiina toimii epäreilusti ja hankaloittaa siten totuttua tapaa toimia.

Toiminta vastoin totuttuja tapoja herättää aina vastalauseita. Perinteiden sekoittuessa voi olla vaikea hyväksyä, että maailma muuttuu myös tällä saralla – eikä pelkästään huonoon suuntaan. Mitä enemmän IPR-ala saa huomiota, sitä enemmän tietämys IP-oikeuksien loukkauksista ja tarve puuttua niihin kasvavat.

Kiina on jo uudistanut virastojensa toimintamalleja. Se parantaa jatkuvasti myös oikeuskäytäntöjään ja pyrkii varmistamaan oikeudenkäyntijärjestelmiinsä alan osaavat tuomarit. Lainsäädännön muutoksia on tehty esimerkiksi helpottamaan kaapattujen tavaramerkkien palauttamista oikealle omistajalleen. Suuri vaikutus tähän oli paineella, jota Yhdysvallat on kohdistanut Kiinaan kauppasodan aikana. Ilman Yhdysvaltojen panosta meitä eurooppalaisia vietäisiin vieläkin kuin litran mittaa.

Kiinan volyymit ovat tulleet jäädäkseen

USPTO on oikeassa siinä, että massiivisten hakemusmäärien käsittely ja valvonta puurouttaa virastojen toiminnan. Isot volyymit ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen, ja Japanin ja Etelä-Korean kaltaiset teknologian edelläkävijämaat saattavat lähteä seuraamaan Kiinan mallia. Volyymien kauhistelun sijaan meidän tulisi keskittyä niihin sopeutumiseen: pyrimmekö hallinnoimaan uudenlaisia volyymejä vanhoilla keinoilla, kehitämmekö uusia käytäntöjä hakemusten hallinnointiin vai yritämmekö vähentää ei-tarpeesta johtuvien hakemusten määrää?

Innovaatioiden avulla teemme maailmasta paremman paikan. Järjestelmän tukehduttaminen poliittisella pelillä ja nahinalla vain hidastaa innovaatioiden leviämistä. Virittämällä järjestelmää reilulla kilpailulla saamme paremmat, tehokkaammat ja puhtaammat innovaatiot leviämään nopeammin.

Suomelle on nyt tärkeämpää kuin koskaan pärjätä kilpailussa ja kyetä edistämään innovaatioita. Kiina käy läpi tiukalla kammalla kaikkia teknologia-alueita, joita se voisi paaluttaa itselleen. Esimerkiksi valtaosa koko maailman drone-patenteista on jo kiinalaisia. Pandemiasta huolimatta maailma ei ole pysähtynyt. Odottelun sijaan meidän pitääkin käyttää energiamme valikoidusti siihen, mitä haluamme tulevaisuudelta, ja löytää keinot, joilla varmistamme omaa asemaamme.

Lisätiedot:
Timo Helosuo
CEO
timo.helosuo@kolster.com
0405761659

Blogi on julkaistu kolster.fi-sivustolla