Kolumbia valitsi uuden presidentin toukokuun 2026 vaaleissa, ja Abelardo De La Espriella astui virkaan 7. elokuuta. Kolme päivää myöhemmin maata ravisteli yksi sen historian tuhoisimmista maanjäristyksistä, mikä sysäsi hallituksen suunnitelmat osittain uusiksi.

Uusi hallitus tuli valtaan ohjelmalla, joka lupaa keventää valtionhallintoa ja purkaa byrokratiaa. Tämä on merkityksellistä, sillä byrokratian raskaus on ollut monen investoinnin este tai jopa syy hankkeen peruuntumiseen. Samaan aikaan julkinen talous ja energiasektori ovat suurten haasteiden edessä.

Kiertotalous: mitattua, ei arvailtua

Kolumbia on yksi harvoista Etelä-Amerikan maista, joka tuottaa virallista tilastotietoa kiertotalouden kehityksestä. Tilastoviranomainen DANE arvioi viimeisimmässä mittauksessaan kiertotalouden arvonlisän olevan noin 8,2 miljardia dollaria, mikä vastaa 1,53 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kierrätysaste on pysynyt noin 10–12 prosentissa koko sen ajan, kun sitä on mitattu. Luku näyttää vaatimattomalta, mutta se kertoo ennen kaikkea nimittäjästä, ei kapasiteetin kehityksestä: julkisen jätehuollon piirissä hyödynnetyn materiaalin määrä lähes kaksinkertaistui kolmessa vuodessa, 974 000 tonnista 1,9 miljoonaan tonniin. Jätettä syntyy siis yhtä nopeasti kuin käsittelykapasiteettia rakennetaan.

Talteen otetusta materiaalista yli puolet, 53,6 prosenttia, on paperia ja kartonkia. Muovin osuus on 26 prosenttia ja lasin 7 prosenttia. Kuitupohjaisille pakkauksille on Kolumbiassa jo toimiva keräys- ja kierrätysketju, toisin kuin monille muille materiaaleille. Paikalliset yritykset pyrkivät myös mahdollisuuksien mukaan vähentämään muovin käyttöä, mikä lisää tarvetta uusille kuitupohjaisille pakkausratkaisuille.

Sääntely tukee samaa suuntaa. Laki 2232 de 2022, art. 5 ja 6. Ministerio de Ambiente y Desarrollo Sostenible poisti markkinoilta kahdeksan kertakäyttömuovituotetta heinäkuussa 2024, ja kielto laajenee 21 tuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kertakäyttömuoveista peritään noin 0,80 dollarin vero kilogrammalta. Veron vaikutusta yritys voi vähentää sertifioimalla toimintansa jolloin ympäristöviranomainen arvioi portaittain mahdollisen vähennyksen.

Virallinen data kertoo siis yhtenäistä tarinaa. Kolumbia tarvitsee kuitupohjaisia pakkausratkaisuja juuri nyt, kun sääntely muuttuu, ja samalla toimivia ratkaisuja muovin kierrätyksen lisäämiseksi. Molempiin suomalaisilla yrityksillä on annettavaa.

Energia: lähivuosien kysyntätekijä

Kolumbian sähköntuotanto nojaa vahvasti vesivoimaan, jonka osuus tuotannosta on noin 58 prosenttia. Tämä tekee järjestelmästä poikkeuksellisen riippuvaisen sateista ja vesivarannoista.

Ideam vahvisti elokuussa 2026, että El Niño -ilmiön jatkumisen todennäköisyys vuoden 2027 ensimmäiselle neljännekselle on yli 90 prosenttia. Todennäköisyys sille, että ilmiö yltää loka–joulukuussa “hyvin voimakkaaseen” luokkaan on 69 prosenttia. Vesistöjen virtaamat ovat jääneet neljänä peräkkäisenä kuukautena historiallisen keskiarvon alapuolelle, minkä seurauksena vesialtaiden täyttöaste oli elokuun puolivälissä noin 78 prosenttia käyttötilavuudesta. Asiantuntijat pitävät 80:tä prosenttia vähimmäistasona kuivan kauden alkaessa.

Myös lämpövoiman rooliin liittyy epävarmuutta. Huhtikuussa 2026 ei-uusiutuvasta sähköntuotannosta 41 prosenttia perustui tuontikaasuun ja 41 prosenttia hiileen. Kolumbia ei ole varautunut kaasun tuontiin, ja tarvittavaa infrastruktuuria rakennetaan nyt kiireellä. Järjestelmäoperaattori XM on arvioinut varmennetun energian vajeen voivan ylittää 3 100 gigawattituntia vuonna 2027. Tarve uusille ja hajautetuille energiaratkaisuille onkin kasvamassa nopeasti.

Sähkökatkojen ajankohtaa tai laajuutta ei voi ennustaa. Alan arvioissa lopputulos riippuu ennen kaikkea sateista, sähkön kysynnästä, vesialtaiden tasosta sekä siitä, että kaasun tuonti, siirtoverkko ja lämpövoimalat toimivat samanaikaisesti ilman merkittäviä häiriöitä.  Kasvava riski on tunnistettu, ja sähkön hinnan odotetaan nousevan merkittävästi – erityisesti yli kymmenen miljoonan asukkaan Bogotássa.

Kustannuspaine näkyy jo yritysten toiminnassa: suuret kiinteistöt investoivat aurinkovoimaan, ja myös pienemmät yritykset etsivät paikallisia ratkaisuja energiankulutuksensa hallintaan. Valtio tukee yritysten energiainvestointeja verohelpotuksin ja mahdollistamalla ylijäämäsähkön myynnin valtakunnan verkkoon. Tilanne avaa suomalaiselle energiaosaamiselle konkreettisia markkinamahdollisuuksia.

Läsnäolo ratkaisee

Alueen liikekulttuuriin kuuluu vahva varautuneisuus uutta toimittajaa kohtaan. Tämä kannattaa ottaa lähtökohdaksi, ei yllätyksenä.

Paras tapa rakentaa luottamusta on perustaa alueelle oma, vaikka pienikin, organisaatio. Se vie aikaa ja vaatii sitoutumista, mutta se on tehokkain tapa vakuuttaa asiakas, jonka voi olla vaikea sitoutua Suomesta käsin toimivaan yritykseen. En myöskään sijoittaisi Kolumbiaa Yhdysvaltain organisaation alle. Vaikka maat ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan, niiden toimintakulttuurit ovat erilaiset.

Toinen huomio on asiakaspalvelu. Palvelun taso ei Kolumbiassa vastaa sitä, mihin suomalainen asiakas on tottunut. Rehellisyys, mutkattomuus ja toimitusvarmuus ovat siksi kilpailuetuja. Kun yritys osoittautuu epäluottamuksen sävyttämässä toimintaympäristössä luottamuksen arvoiseksi, asiakkuudesta voi rakentua pitkäaikainen.

Kolumbia on kulttuurisesti ja maantieteellisesti monimuotoinen maa. Rannikko toimii eri tavalla kuin Bogotá tai Medellín, jotka nekin poikkeavat toisistaan. Myös logistiikka on haastavaa ja täynnä piilokuluja. Esimerkiksi tavaran saaminen liikkeelle voi maksaa enemmän ja kestää kauemmin kuin Suomen käytäntöihin tottunut yritys olettaa.

Yhteenvetona Kolumbiassa on käynnissä useita merkittäviä murroksia samanaikaisesti. Teollisuudessa siirrytään muovista kuitupohjaisiin pakkauksiin kasvavalla vauhdilla. Samaan aikaan maan energiantuotanto etsii uusia energianlähteitä ja hajauttaa tuotantoa pienempiin vihreän tuotannon ratkaisuihin. Tämä avaa suomalaisille yrityksille monenlaisia mahdollisuuksia Kolumbian markkinoilla.

Petteri Saarinen on Latinalaisessa Amerikassa kaksikymmentä vuotta työskennellyt diplomi-insinööri. Kiertotalouden pariin hän on tullut käytännön kautta. Hän on ollut TPM Colombian osakas ja hallituksen jäsen vuodesta 2014. Yhtiö aloitti suomalaisella teknologialla ja keskittyi kuitupohjaisiin teollisuuspakkauksiin. Sittemmin se on laajentanut tuotevalikoimaansa ja kasvanut yhdeksi Bogotán alueen merkittävimmistä alan toimijoista. Aiemmin Saarinen avasi Qvantelille Latinalaisen Amerikan markkinan ja toimi maajohtajana Kolumbiassa. Ericssoninja Ramboll/Finconsultin palveluksessa hän työskenteli projektipäällikkönä ja oli mukana laajentamassa mobiiliverkkoa uusille alueille Nicaraguassa.

Petteri Saarinen
+358 40 584 2868
petteri.saarinen@gmail.com
linkedin.com/in/petteri-saarinen-388b9b3