Viime vuosina alueen dynaamisimmaksi kehittynyt Filippiinien talous sukelsi covid-19 –pandemian tuomien taloudellisen toiminnan rajoitusten myötä viime vuonna. Koronarokotusten vähitellen alkaessa ja rajoitusten hellittäessä talouden todellista piristymistä odotetaan viimeistään kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Talouden perustan arvioidaan olevan kunnossa. Liiketoimintaympäristön myönteinen kehitys jatkuu, ja suomalaisosaamiselle on mahdollisuuksien paikkoja, jotka odottavat perkaamista: infrarakentamista mukaan lukien älykäs kaupunkirakentaminen, uusiutuvan energian hyödyntämistä, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Liiketoimintaympäristön myönteinen kehitys jatkuu

Filippiinien talous supistuicovid-19 –pandemian myötä viime vuonna ennätykselliset 9,5 prosenttia. Rajusta notkahduksesta huolimatta talouden perusta ja keskipitkän aikavälin näkymät arvioidaan edelleen myönteisiksi: Julkinen velka on noussut mutta on BKT-suhteeltaan edelleen vain reilut 50 prosenttia. Valuuttavarannot tarjoavat edelleen vahvan puskurin.  Yritysverotusta ollaan laskemassa. Vähittäiskaupan ja ulkomaisten investointien sääntelyä ollaan höllentämässä. Parlamenttikeskustelu on alkamassa myös mahdollisista perustuslakimuutoksista ulkomaisten suorien investointien sallimiseksi nykyistä laajemmin esimerkiksi luonnonvarojen hyväksikäytössä, mediatoiminnassa ja koulutussektorilla.

Asiantuntijat peräävät lisäpanostuksia teollisuustuotannon kehittämiseen ja public-private-partnership -lähestymistapaan. Valtion budjetissa lisäpanostuksia osoitetaan covid-19 –vastetoimiin ml. rokotukset ja laajemminkin terveydenhuoltoon, koulutukseen, digitalisaatioon, ruokaturvaan ja edelleen infrarakentamiseen. Kuluvan vuoden BKT-kasvuksi arvioidaan 6,5-7,5 prosenttia, ensi vuonna odotetaan jopa 8-10 prosentin kasvua. Pandemiaa edeltäneelle tasolle talouden ennustetaan palaavan vuoden 2022 lopulla.

Infrarakentaminen pysyy tapetilla

Vuonna 2016 alkaneen presidentti Duterten hallituskauden flagship-kampanja – Build, Build, Build  –infrastruktuurirakentamisohjelma – on jo pitkällä (http://www.build.gov.ph/Home/Projects; https://www.neda.gov.ph/wp-content/uploads/2020/09/Revised-List-of-IFPs-as-of-19-August-2020.pdf). Ymmärrettävästi pandemia on hidastanut toteutusta. Ohjelman kokonaisbudjetin on todettu olevan noin 135 miljardia euroa. Sen piiriin lasketuista reilusta 100 megahankkeesta parisenkymmentä on vielä suunnitteluasteella. Pääpaino on ollut tie-, satama- ja lentokenttähankkeissa, mutta myöhemmin mukaan on tullut myös mm. vesihallintoon ja ICT-kehitykseen liittyviä hankkeita. Ohjelmalla on liittymäpintansa älykkään kaupunkirakentamisen mahdollisuuksiin.

Energiapolitiikka vihertyy

Filippiineillä on kunniahimoisia suunnitelmia energiapolitiikkansa ja energiankäyttönsä uudistamiseksi. Vuoteen 2040 mennessä tavoitellaan kotimaisten ja puhtaiden energialähteiden käytön lisäämistä ja energiatehokkuuden parantamista (https://www.doe.gov.ph/pep). Tämänhetkistä lähes 50 prosentin riippuvuutta hiilestä on tarkoitus vähentää, ja lisätä uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteettia 20 000 megawattituntiin tämänhetkisestä vajaasta 10 000 megawatista (https://www.doe.gov.ph/national-renewable-energy-program).

Ensimmäinen uusiutuvan energian tuotanto-oikeuksien huutokauppa, jossa kaupataan 2000 megawatin oikeudet, on määrä järjestää kuluvan vuoden kesäkuussa. Lisäkapasiteettia tavoitellaan erityisesti geotermisessä energiassa, vesivoimassa sekä tuuli- ja aurinkoenergiassa. Jätteiden energiahyödyntämisessä on tutkimatonta sarkaa. Kaikki tämä edellyttää energiapolitiikan selkeyttämistä, energiaverkkoinfrastruktuurin parantamista sekä energiasektorin henkilöstökapasiteetin kehittämistä – ja energiasektorin investointiympäristön sujuvoittamista.

Digitalisaatio etenee

Filippiinien ICT-ministeriö johtaa digitalisaatio-tiekartan toimeenpanoa (https://dict.gov.ph/dict-to-lead-government-digital-transformation-for-better-normal/). Tiekartta tähtää digitalisaation hyötyjen saattamiseen koko väestön ulottuville sekä erityisesti julkisen sektorin digitaalisten toimintojen kehittämiseen. Tällä on ollut erityistä merkitystä nyt pandemian aikana mutta myös jatkossa talouden uuden nousun perustana. Oleellista on digitalisaation säädöskentän selkeyttäminen. Kansallisen ICT-infrastruktuurikehityksen pääulottuvuudet ovat kansallinen laajakaistaohjelma, ilmainen wifi kaikille –ohjelma sekä julkisen sektorin tietokeskusten ja e-palveluiden kehittäminen. Mukana on myös kyberturvallisuusnäkökulma.

Presidentti Duterten kauden alkupuolelta lähtien toimeenpannun tiekertan julkista rahoitusta on lisätty kuluvan vuoden valtion budjetissa, mitä yksityissektori onkin peräänkuuluttanut; tähänastinen digitalisaatioinfrastruktuurin kehittäminen on edennyt pitkälti yksityissektorin investoinnein. Investointeja tarvitaan erityisesti kansallisen optisen kuidun verkon sekä televiestintätornien rakentamiseen koko maan alueelle.

Laajakaistakehitykseen liittyy myös Filippiinien mobiilioperaattoreiden markkinat, joilla toimintansa aloitti maaliskuun alussa China Telecomin 40-prosenttisesti rahoittama kolmas operaattori. 5G-verkkoa ollaan vähitellen levittämässä eri puolilla maata.

Terveydenhuolto pandemian oloissa ja sen jälkeen

Filippiineillä hyväksyttiin helmikuussa 2019 yleisen terveydenhuollon takaava laki (Universal Health Care Law) ja sen edellyttämä sairausvakuutusjärjestelmä. Lain toimeenpano ja koko terveydenhoitojärjestelmän kehittäminen ovat joutuneet covid-19 –pandemian myötä valtavien haasteiden eteen. Kuluvan vuoden budjetissa terveydenhoitoon ja luonnollisesti covid-19 –vasteeseen ja erityisesti rokotuksiin on osoitettu lisämäärärahaa https://doh.gov.ph/sites/default/files/publications/2021-Budget-Briefer.pdf). Pandemiasta toivuttaessa edessä on edelleen julkisen terveydenhuoltoinfrastruktuurin ja –valmiuksien parantaminen sekä erityisesti uuden terveysteknologian mukana lukien digitaalisten terveydenhoitomahdollisuuksien käyttöönotto.

Normaalioloissakin terveydenhoitojärjestelmää kuormittaa lisääntyvästi elintasosairauksien lisääntyminen. Julkinen järjestelmä keskittyy jatkossakin ennen kaikkea ehkäisevään ja primääriterveydenhoitoon ja yksityinen sektori, jonka osuus maan terveydenhoitomarkkinoista on yli puolet, erityissairaanhoitoon. Tulevaisuudessa tarvitaan myös terveydenhoidossa aiempaa enemmän julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

Koulutusjärjestelmän uudistusajatuksia

Filippiinien koulutusjärjestelmä on 12-vuotinen. Noin 85 prosenttia lapsista ja nuorista käy valtion rahoittamia julkisia kouluja ja loput 15 prosenttia yksityisiä. Kolmannen asteen koulutusinstituutioista vain 10 prosenttia on julkisia. Julkisen koulutusjärjestelmän pidemmän tähtäimen haasteita ovat olleet pieni julkinen rahoituspanostus kouluinfrastruktuuriin sekä itse koulutuksen ja opettajankoulutuksen kehittämiseen.

Nyttemmin Filippiinien koulutusviranomaisten taholta on ilmaistu kiinnostusta vuoropuheluun Suomen kanssa mm. seuraavissa teemoissa: opettajankoulutus, opetussuunnitelmakehitys, oppilasarviointi sekä oppimisen tulevaisuus. Pandemia-aikoina etäopetuksen sovellukset kiinnostavat myös.