Olen toiminut Suomen Kiinan-suurlähettiläänä vuodesta 2021. Minulla on koronavuosien jälkeen ollut ilo tutustua Kiinaan pohjoisimmista maakunnista eteläisimpiin kulmiin. Kiina on loputtoman monimuotoinen ja kiehtova.

Kiina on jo vuosikymmeniä sitten sementoinut roolinsa maailmantaloudessa. Jos aiemmin puhuttiin Kiinasta maailmantalouden moottorina, on siitä nyt muodostunut luotijuna, jonka raiteet kiertävät maailman ympäri. Kiina on maailman toiseksi suurin talous.

Suomen ja Kiinan kaupallistaloudelliset suhteet ulottuvat vuosikymmenien taakse ja ovat olleet historiallisesti hyvät. Viime vuonna juhlimme Suomen ja Kiinan valtiollisen kauppasopimuksen 70-vuotisjuhlaa. Suomen ja Kiinan välinen kaupallinen ja taloudellinen vuorovaikutus on ollut aktiivista ja hyödyttänyt molempia. Toimivat kahdenväliset suhteet ovat osoittautuneet erityisen tärkeiksi silloin, kun on tullut tarve ratkoa suomalaisyritysten kohtaamia haasteita.

Geopoliittinen tilanne on muuttunut, ja se heijastuu myös moniin yrityksiin. Yritysten toimintamahdollisuudet Kiinassa ovat haastavat – liiketoimintaympäristö eurooppalaisille yrityksille on äärimmäisen kilpailtu ja entistä vaikeammin ennakoitava. Myös suomalaiset yritykset kohtaavat yhä enemmän kaupanesteitä. 

Business Finlandin 30.5. julkaiseman vuosittaisen yritysluottamuskyselyn perusteella yhä suurempi osa suomalaisyrityksistä ei odota myyntitulojensa nousevan Kiinassa (vuonna 2023 81 % vastaajista odottivat myyntitulojen kasvavan, vuonna 2024 enää 57 %). Lyhyen aikavälin liiketoimintanäkymä näyttäytyy pessimistisemmin, mutta toisaalta 76 % vastaajista odottaa liiketoiminnan pysyvän samankaltaisena tai parantuvan kolmen vuoden sisällä.

Samalla Kiinan taloudessa on useita ratkaisemattomia rakenteellisia ongelmia alkaen kiinteistösektorin vaikeuksista ikääntyvään väestöön ja nuorisotyöttömyyteen. Haasteista huolimatta maailmantalouden kasvusta yhä suuri osa tulee Kiinasta, ja Euroopan riippuvuus Kiinan kaupasta on ilmeinen. Samalla myös Kiina tarvitsee Eurooppaa. Kiina pysyy jatkossakin Suomen tärkeimpien kauppakumppanien joukossa.

Suomen ja Kiinan kaupan tekijöitä tarvitaan. Kauppayhdistyksillä on arvokas rooli Suomen ja Kiinan välillä, ja suomalaiset kauppakamarit osana Team Finland -verkostoa tekevät aktiivista työtä. Toukokuussa 2024 Kiinassa toimivat suomalaiset kauppakamarit päättivät entisestään tehostaa yhteistyötään perustamalla uuden FinnCham China -kauppakamarin. Toimintaympäristön haasteiden edessä vahvempia ollaan yhdessä.

Uskon, että Kiinassa arvostetaan suomalaista osaamista myös tulevaisuudessa. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on kyky vastata kiinalaisten yritysten tarpeisiin muun muassa vihreän siirtymän, kiertotalouden sekä terveydenhuollon tuotteissa ja palveluissa. Myös Kiinan kuluttajamarkkinat tarjoavat laadukkaille suomalaisille tuotteille valtavasti potentiaalia.

On kuitenkin tärkeää, että Kiina jatkaa käytännön toimenpiteitä taloutensa avaamiseksi. Tästä toivotaan merkkejä heinäkuussa järjestettävässä keskuskomitean kolmannessa plenumissa. Tasapuolisten toimintaedellytysten merkitystä taloudellisessa yhteistyössämme Kiinan kanssa ei voi korostaa tarpeeksi.

Olen kiitollinen Kiinan vuosistani – monista elämyksistä ja lukuisista mielenkiintoisista tapaamisista erityisesti Team Finland -toiminnan puitteissa. Maailma on monimutkaisempi kuin syksyllä 2021, mutta toivon, että yhteisillä pelisäännöillä Suomen ja Kiinan on mahdollista parantaa kauppakumppanuuttaan entisestään.

Leena-Kaisa Mikkola