1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten modernistinen suomalainen taide syntyi kahden vastakkaisen suuntauksen vaikutuskentässä: toisaalla oli romantisoiva kansallisten myyttien ja symbolien luominen, toisaalla Länsi-Euroopasta lähteneet uudistusmieliset, taiteilijan ja taideteoksen yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä arvostavat virtaukset. Helsingissä järjestetyt kansainväliset näyttelyt antoivat suomalaiselle taiteelle kimmokkeen lyhytaikaiseen, mutta räiskyvään värien läpimurtoon ja värien etsinnän aikakauteen. Väkevän ja ekspressiivisen maalaustavan koettiin ilmentävän elinvoimaa, itseironiaa ja tiettyä jäyhyyttä – suomalaisia arvoja aidoimmillaan.

Väinö Kunnas – Punane tants, 1927
Eesti Kunstimuuseum

Niinpä tässä näyttelyssä ovat edustettuina etsijät ja kapinalliset: Paul Cézannesta ja jälki-impressionismista vaikutteita saanut Tyko Sallinen, hienostuneenviivan ja pintakäsittelyn taitaja Eero Snellman ja yhteiskuntaa herkkävireisesti peilaava Alvar Cawén. Heidän rinnalleen on valittu modernismin eri kasvoja edustavia virolaisia taiteilijoita: ekspressionistinen Peet Aren, vauhdikas ja värikäs August Pulst sekä geometrisoiva ja konstruktivistinen Märt Laarman. Suoria kontakteja ja suoranaista taiteellista vuorovaikutusta Viron ja Suomen taiteilijoiden välillä oli tarkasteltavalla jaksolla niukasti. Sitä hienompaa on, että näyttelystä löytyvä Oskar Kallisin Suomalainen maisema ilmentää herkän virolaistaiteilijan vaikutelmia naapurimaan pohjoismaisesta luonnosta.

Tämän näyttely on syntynyt Kadriorgin taidemuseossa vuonna 2023 pidetystä Värien tanssi. Suomalainen modernistinen taide -näyttelystä, joka toi yli 20-vuotisen tauon jälkeen yleisön eteen Viron taidemuseon pienen, mutta edustavan 1900-luvun alkupuolen suomalaisen taiteen kokoelman. Näyttelyyn liittyi julkaisu, jonka artikkelien kirjoittajat Timo Huusko ja Erkki Anttonen auttoivat sijoittamaan Virosta löytyvät teokset suomalaisen taidehistorian kontekstiin. Eero Epnerin artikkelissa käsiteltiin Viron ja Suomen taideyhteyksiä ja -kontakteja, jotka innoittivat visuaalisiin ja esteettisiin dialogeihin Viron ja Suomen 1900-luvun alun taiteen välillä.

Viron taidemuseon kokoelmissa olevien teosten lisäksi näyttelyssä on kolme maalausta Värnikin perheen taidekokoelmasta. Külli ja Peeter Värnik perustivat kokoelmansa vuonna 1999, ja seuraavien 10 vuoden aikana heidän kokoelmansa kasvoi lähinnä taidekoulu Pallakseen liittyvien taiteilijoiden teoksilla. Temaattisesti Külli ja Peeter Värnik ovat keskittyneet maisemamaalaukseen – 1900-luvun alun virolaisten taiteilijoiden suosikkigenre keskellä nopeasti kehittyvää ja modernisoituvaa maailmaa.

Teksti: Kuraattori Kerttu Männiste (Kadriorgin taidemuseo – Viron taidemuseo)

Teokset ovat Viron taidemuseon kokoelmasta sekä Külli ja Peeter Värnikin kokoelmasta.

Näyttely on avoinna 1.3.-30.8.2024.
Näyttelyyn pääsee tutustumaan ajan etukäteen sopimalla:
+35896220260, embassy.helsinki@mfa.ee
Viron suurlähetystö
Itäinen Puistokatu 10, 00140 Helsinki