Kurkistus Kaakkois-Euroopan markkinoille avaa uusia näköaloja maihin, jotka kaikki ovat EU:n elpymispaketin suuria hyötyjiä. Suomalaisten yritysten osaamiselle ja innovaatioille on kysyntää muun muassa vihreissä teknologioissa ja digitalisaatiossa. 

Romania tarjoaa markkinamahdollisuuksia uskottua enemmän

Romaniaa, joka on suuri kasvumarkkina, ei vielä tunneta vielä kovin hyvin Suomessa. Bkt:n ennustetaan kasvavan yli kolme prosenttia vuonna 2021, ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Kotimarkkinat ovat melko suuret, sillä asukkaita maassa on noin 19 miljoonaa. Romania on palveluvetoinen maa. Myös maan teollinen pohja on vahva. Romania on tunnettu auto- ja metalliteollisuudesta.

Romania on osa EU:n sisämarkkinoita. Maan sijainti EU:n ja itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyk­sessä antaa sille monia kilpailuvaltteja. Constantan satamasta Mustanmeren rannalta kuljetukset Euroopasta Välimerelle tai Aasiaan lyhentyvät usealla vuoro­kau­delle. Työvoima on koulutettua. Internetyhteydet ovat nopeat, ja liiketoiminnan kustannukset matalat. Yhtiövero on 16 prosenttia, yksi EU:n alhaisimpia. Koronakriisi toi etätyöt ja digitalisaation yrityksiin. Julkinen sektori digitalisoituu vähitellen.

Yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen, ulkomaisten investointien houkuttelu, innovaatiot, kasvu ja digitalisaatio ovat uuden hallituksen ohjelman tavoitteita. Hallitus on suunnitellut käyttävänsä EU:lta tulevan elpymisrahan (30 mrd. euroa 5–6 vuodelle) liikenneverkostoon, ilmastoriskeihin varautumiseen ja kaupunki-infrastruktuuriin (vesi-, viemäri-, energiainfrastruktuuri).

Välimeren ja Balkanin alueiden vaikutukset näkyvät romanialaisessa kansanluonteessa. Romanialaiset pitävät tärkeänä sitä, että yritykset tulevat maahan ja arvostavat heitä. Maa on hierarkkinen, joten kontaktien luominen kannattaa aloittaa johdosta. Romaniassa on 40 maakuntaa ja Bukarest. Näiden pormestarit päättävät, mitä EU-hankkeita alueilla toteutetaan.

Suomalaisille yrityksille markkinamahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi kiertotaloudesta, jätehuollosta ja muusta cleantechistä, metsätaloudesta, energiasektorilta, 5G-verkkojen rakentamisesta, kyberturvallisuudesta ja digitalisaatiosta, autoteollisuuden ratkaisuista, sähköautoinfrastruktuurista ja terveysteknologiasta, toteaa Suomen Romanian suurlähettiläs Marjut Akola.
Doing Business in Romania
Romanian liiketoimintaympäristö

Saksalaiset ja italialaiset ovat aktiivisia Sloveniassa

Slovenia on pieni maa. Kun yhdistetään Uusimaa ja Varsinais-Suomi, saadaan katettua Slovenian maantieteellinen alue. Asukkaita on 2 miljoonaa. Maa on YK:n, EU:n ja NATO:n jäsen. EU:n puheenjohtajuus siirtyy vuoden 2021 loppupuolella Slovenialle. Puheenjohtajuuden teemoja ovat EU:n resilienssi (palautumiskyky), pandemiasta elpyminen ja EU:n turvallisuuden edistäminen.

EU:n komissio ennustaa maan talouden kasvavan 3,8 prosenttia vuonna 2022 ja 5,1 prosenttia vuonna 2021. Slovenian makrotalous on vahvalla pohjalla. Yksityinen velan määrä on pieni, maa on kilpailukykyinen ja työvoima joustavaa. Slovenialla on 8 erilaista koronaelvytyspakettia, joiden lisäksi maa saa EU:n elpymisrahaa 5.2 mrd. euroa, josta lainaa on 3,6 mrd. euroa ja 1,6 mrd. euroa tukia. Kansallinen elpymissuunnitelma on hyväksytty lokakuussa. Nyt se on parlamentin viimeistelyssä. Ohjelmaan on kirjattu yhdeksän prioriteettia.

Saksa ja Italia ovat Slovenian tärkeimmät kauppakumppanit. Itävallalla ja Kiinalla on myös tärkeä asema maan ulkomaankaupassa. Suomalaisten yritysten kiinnostus Sloveniaa kohtaan on ollut vaatimatonta. Suomen maakuva on hyvä, ja investoinnit Suomesta Sloveniaan ovat yllättäen kuitenkin kasvaneet.

Slovenia tarjoaa suomalaisille yrityksille useita liiketoimintamahdollisuuksia. Tällä hetkellä lupaavimmat sektorit ovat kiertotalous ja digitalisaatio. Muita mahdollisia sektoreita ovat 5G/6G-teknologia, strategiset elpymisprojektit ja Krškon ydinvoimalan uusi reaktori, kertoo Suomen Unkarin suurlähettiläs Markku Virri. 

Bulgaria – tuttu lomakohde tarjoaa markkinamahdollisuuksia

Bulgariassa on 6,9 miljoonaa asukasta. Bulgaria on Euroopan köyhin maa. Bulgaria on EU-rahoituksen nettosaaja ja EU-rahoituksella on merkittävä rooli Bulgarian kehitykselle. Budjettialijäämä on hallinnassa. Vuonna 2020 Bulgaria liittyi valuuttakurssimekanismiin ja pankkiunioniin. Bulgaria voi liittyä euroalueeseen aikaisintaan vuonna 2024. Talouden odotetaan kasvavan 4,1 % vuonna 2021.

Koronapandemian vaikutus Bulgarian talouteen on ollut keskimääräistä vähäisempi kuin muissa EU-maissa. Yrityksille on suunnattu useita tukia ja työttömyys on alle EU:n keskiarvon. Turismi, ravitsemuspalvelut ja kuljetussektori ovat kärsineet pandemiasta eniten vuonna 2020. Koronapandemia on lisännyt alueellista eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Koulujen etäopetus ei ole onnistunut kaikkialla, ja terveydenhuolto on kuormittunut luoden hoitovelkaa.

Bulgarian osuus EU-elvytyspaketista on 6,2 mrd. euroa. Kansallista suunnitelmaa on tehty etukenossa, sillä huhtikuussa 2021 pidetään parlamenttivaalit.

Opetus-, (uudistus, digitaidot, aikuis- ja ammatillinen opetus), teollisuus-, (jätteenkeräys, teollisten prosessien kehittäminen), energia-, (sähkönsiirtoverkot, energiatehokkuus), kuljetus-, (junaverkostot, energia), ympäristö-, (vesi ja viemärivesi sekä jätevesi) ja terveyssektori (valtion ja kuntien terveydenhuolto, modernisointi ja laitteiston uusiminen) sekä oikeuslaitoksen digitalisaatio tarjoavat suomalaisille yrityksille markkinamahdollisuuksia , kertoo Suomen Bulgarian suurlähettiläs Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos.

Bulgarian strateginen ja keskeinen sijainti Kaakkois-Euroopan ja Lähi-idän risteyskohdassa tarjoaa pääsyn myös naapurimaiden markkinoille. Tuotantokustannukset ovat alhaiset, ja työvoima on edullista. Bulgarian haasteena ovat muun muassa korruptio ja harmaa talous. Myös infrastruktuurin ja lainsäädännön puutteet voivat luoda haasteita kaupalle ja investoinneille.

Kroatia panostaa infraan, kiertotalouteen ja digitalisaatioon

Suomella on hyvä maine asukasluvultaan (4,1 milj.) hiukan Suomea pienemmässä Kroatiassa. Kroatian pohjoisosat ovat itä- ja eteläosia taloudellisesti kehittyneempiä. Turismin osuus bkt:stä, joka supistui viime vuonna lähes 9 prosenttia, on ollut viime vuosina peräti 20 prosenttia. Kroatian valuutta kuna (HRK) on kytketty EU:n valuuttamekanismiin, ja euroon toivotaan siirryttävän vuonna 2024. 

Helsingin yliopiston ja Reaktorin kehittämä Elements of AI -tekoälykurssi lanseerattiin Kroatiassa onnistuneesti marraskuussa 2020 yhteistyössä paikallisten tekoälytoimijoiden kanssa. Tekoälyosaamista Kroatiasta löytyy muun muassa logistiikka- ja terveyssektorilta. Vihreisiin teknologioihin panostetaan – suunnannäyttäjänä maailman nopeimmin kulkevia sähköautoja valmistava Rimac Automobili. Euroopan komissio hyväksyi tammikuun lopulla 12 jäsenvaltion 2,9 mrd. euron julkisen tuen toiselle yleis­eurooppalaiselle akkujen arvoketjun tutkimus- ja innovaatiohankkeelle. European Battery Innovation –projektissa on Suomesta mukana Fortum, Keliber ja Valmet Automotive – Kroatiasta taas edellä mainittu sähköautovalmistaja.

Vuonna 2020 voimakkaat maanjäristykset koettelivat Kroatiaa kahdesti (maalis- ja joulukuussa). Korjaustarpeesta ja luonnonkatastrofien aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta ei ole vielä lopullista kuluarviota, mutta jälleenrakentaminen tulee joka tapauksessa avaamaan monia liiketoimintamahdollisuuksia paitsi rakennusteollisuudessa, myös esimerkiksi energia-, jäte- ja teknologiasektoreilla. Maanjäristysten korjaustuhoja koskevan lain mukaan valtio, kaupungit ja kunnat kattavat yhteensä 80 prosenttia kiinteistöjen korjauskuluista.

Reformien osalta edessä ovat oikeuslaitoksen ja julkishallinnon uudistukset. Hallitus haluaa parantaa myös tapoja ennustaa luonnonkatastrofeja, mikä avaa investointi-ikkunoita teknologiapuolella. Energiatehokkuus ja infrastruktuurin (ml. 5G) rakentaminen myös syrjäseuduilla ovat mielenkiinnon keskiössä. Kroatian lähitulevaisuuden haasteena voi hyvinkin olla työvoimapula, sillä väestö vanhenee ja osa nuorista muuttaa – ja on jo muuttanut – pois maasta. Kroatia on Viron tavoin lanseerannut viisumin diginomadeille houkutellakseen maahan etätyöläisiä kolmansista maista.

Jätteenkäsittely- ja energiasektori, terveysteknologia sekä IT/digitalisaatio tarjoavat suomalaisille yrityksille markkinamahdollisuuksia. Myös koulutukseen liittyvät ratkaisut kiinnostavat, kertoo Laura Stojic, Team Finland -koordinaattori, Suomen suurlähetystö Kroatia.
Kroatian elpymissuunnitelma elää kriisistä toiseen.

Liiketoimintamahdollisuudet Bulgariassa, Kroatiassa, Romaniassa ja Sloveniassa 2.2.2021-webinaarin järjestivät yhteistyössä Enterprise Europe Network, Helsingin seudun kauppakamari ja Suomi-Keskisen Itäeuroopan maiden kauppayhdistys.

Anne Hatanpää, Pääsihteeri, Suomi-Keskisen Itäeuroopan maiden kauppayhdistys